Vuoden viimeinen postaus

 

Olen ollut joulupyhien jälkeiset päivät lomalla, joten olen voinut käyttää aikaani hyvin askarteluun. Toki olisi muutakin tekemistä, mutta keskeneräiset ja tekemättömät nukkekotikitit houkuttelivat askartelemaan. Sain siis joululahjaksi Nukkekoti Väinölän adventtikalenterin, joka sisälsi neljä erilaista kittiä. Erikoisen mallinen kaappikello on vielä tekemättä loppuun, mutta hyllyköt (kaksi eri kokoista hyllykköä), puusohva ja puiset lastenvaunut sain valmiiksi.

Lastenvaunut oli samantyyppinen kätevä kitti kuin nukenvaunut joulukalenterissa. Niille en vielä löytänyt varsinaista paikkaansa, mutta yhteiskuvan kuitenkin otin. 

Muille tavaroille löytyi paikka modernista talosta. Vaihdoin kellarikerroksen huoneeseen tekemäni rottinkipöydän ja tuolit ja niille kaveriksi puusohvan. 

Ylimpään kerrokseen laitoin matalamman hyllykön, johon sijoitin leluja.

Kuvaa katsoessani tajusin, että ehkä olisi asiallista laittaa joku oviratkaisu tuohon huoneen ja kylpyhuoneen väliseen aukkoon. Siinäpä sitä onkin pähkäilemistä, millaisen virityksen siihen tekee. Onnistuisikohan liukuovi?

Tässä vielä kuva keskikerroksen huoneesta keittiöön päin. Pitäisköhän keittiössä siivota?

Joulukalenteriyllätykset valmistuneet

 

Yllä olevassa kuvassa on Nukkekoti Väinölän joulukalenterin luukun 16 yllätys eli kattokruunu. Minä lisäsin kruunuun helmihatuista ja tuikkukupin metallista kynttilöiden pidikkeet ja liimasin ne ennen mustalla spraymaalilla maalaamista kiinni puiseen telineeseen. Kynttilät on pumpulipuikon varresta pätkäistyjä ja sydänlankana on mustaa rullalankaa. Kattokruunu päätyi rintamamiestalon takkahuoneeseen.

Luukkujen 6 (kantele), 18 (tuuliviiri), 21 (talolyhty) ja 22 (valokuvakehykset) yllätykset päätyivät modernin talon sisä- tai ulkopuolelle. Kantele ja valokuvakehykset sijoitin mustaan hyllykköön, johon lisäsin muitakin tavaroita kätköistäni. Valokuvat kehyksiin leikkasin aikakauslehdistä. Talolyhdyn sisään laitoin pienen valosarjan ja sen sijaintipaikka on ulko-oven vieressä. Tuuliviiri on itseoikeutetusti talon katolla.

Rivitalon terassilla olevan työkalulaatikon viereen sijoitin luukun 19 sisältä löytyneen höylän. Minisuket (luukku 4) ja naulakko (luukku 9) ovat vintillä.

Vielä paikkaansa etsivät lelut eli luukuista 10 (nuken sänky), 20 (lentokone), 23 (lasten flyygeli) ja 24 (nukenvaunut).

Minulla on vielä odottamassa kokoamista Nukkekoti Väinölän adventtikalenteri, jonka sain (pyynnöstäni) joululahjaksi eli avasin luukut vasta aattona. Sieltä löytyi myös kivaa koottavaa, mutta niistä myöhemmin.

Joulukalenteria lisää

 

14. päivän luukusta paljastui kaunis peili, jolle ei tarvinnut tehdä muuta kuin ottaa suojamuovit pois. Peili löysi paikkansa rintamamiestalon eteisen seinältä. Sopii tyyliin täydellisesti.

Tämän päivän eli 17.12. luukusta tuli lintulauta. Se piti koota valmiista kitistä eli värikyniä ja liimaa tarvittin sekä pätkä lankaa lisäksi. Lintulauta on melko tarpeeton tyhjillään, joten piti keksiä jostain sopivia siemeniä laudalle. Kävin tutkimassa maustelaatikkoani, jossa usein lymyilee vanhentuneita mausteita. Sieltä löytyi vanhoja kuminan siemeniä, joita leikkelin veitsellä vähän pienemmiksi ja liimasin lintulaudalle. Täydellistä nukkekodin linnuille :) Lintulauta meni rivitalon pihaan.

Tähän mennessä eniten tavaroita on päätynyt modernin talon sisustukseen. Luukusta 5 tuli puukori, 7. sisälsi pienen kaapin (kananmunille), 8. läpikuultavan enkelin, 11. leivontavälineet ja keittokirjan, 12. porrasjakkaran, 13. pullia ja 15. leipäjuuston puualustalla. Tässä kuvia niiden sijoituspaikoista.

Joulun odotusta eli joulukalenterin yllätyksiä

Maria Malmströmin Nukkekoti Väinölän joulukalenteri on ollut suorastaan pakko hankkia joka vuosi, kun se on tehty (tämä on neljäs joulukalenteri). Teen tilauksen yleensä heti, kun se tulee myyntiin eli jo kevättalvella, että varmasti saan omani joulun odotukseen. 

Luukusta nro 1 paljastui heti askarreltavaa eli puinen lokerikko. Valmistuttuaan se löysi tiensä rintamamiestalon askarteluhuoneeseen pulpetin päälle.

Luukusta nro 2 tuli rukinlapa, jolle ei tarvinnut tehdä muuta kuin laittaa se rivitalon seinälle muiden aikaisemmista kalentereista tulleiden rukinlapojen seuraksi. Tämä uusin on rivissä ensimmäinen vasemmalta.

Luukusta nro 3 eli tänä aamuna sain jälleen askarreltavaa, sillä siellä oli koottava roombox. Kokosin sen ohjeen mukaan tapetoimalla seinät ensin paperilla ja sitten liimasin seinät paikoilleen. Roomboxin paikka on tietenkin rintamamiestalon askarteluhuoneessa, jossa sitä on alettu jo sisustamaan mallaamalla paperisella kuusella, josko siitä tulisi joulukoriste. Saa nähdä, miten käy :)

Ompelukone joutui siirtymään pulpetin päälle roomboxin tekoajaksi.

PS. Huomaatko, miten kätevä ikkuna-aihio tuli kalenteriroskasta? Ihan sen vuoksi piti kuvata paketin sisältö.

Rottinkia, vol. 2

 

Kuten edellisessä postauksessani mainitsin, tarkoitus on kokeilla rottinkitöitä paperipäällysteisestä rautalangasta ja tässä sitten pari huonekalua niistä. Vaihekuvia tuli otettua niukasti (lue: ei ollenkaan :)), mutta lopputuloksen sentään voi nähdä eli valmista tuli.

Ensin tein kerhossa pyöreän pöydän Marian Pienessä mittakaavassa -kirjan mukaan. Leikkasin jo etukäteen pleksistä pyöreän pöydän kannen ja porasin siihen reiät ohjeen mukaan. En vain tullut ajatelleeksi, että reikien ei tarvitse olla kovin isoja, sillä niihin pujotetaan vain kalastajalankaa eikä mitään rottinkivahvuutta. No, tehty mikä tehty. Pöytäliinalla voi peittää, kuten yläkuvassa näkyy :)

Lopputulos oli vähän hutera, ehkä tähän valittu rautalanka oli liian ohutta tai taipuisaa. Mutta kun jalkoihin kiersi "rottinkia", niin kyllä pöytä pysyy pystyssä. Lasten leikkeihin tämä ei kyllä sovi.

Oikeasta rottingista tekemäni tuoli on tuossa pöydän vieressä mallina rautalankaversion tekovaiheessa, josta sentään näkyy vähän vaihekuvaakin. Tein tarkoituksella käsinojarottinkien pujotuksen eri tavalla kuin edellisessä rottinkituolissa. Ihan kiva tuolista tuli loppujen lopuksi.

Taitaa jäädä rottinkityöt nyt vähäksi aikaa tauolle. Oikea käsi on välillä niin kipeä, että ei meinaa kynä pysyä kädessä.

Rottinkia

Tässä syksyn aikana on vielä tarkoitus tehdä "rottinkitöitä" paperipäällysteisellä rautalangalla, mutta innostuin kokeilemaan myös oikeaa rottinkia. Olen joskus hankkinut jostain pussillisen ohutta rottinkia minitöitä varten, joten vihdoin otin materiaalin työstettäväksi. Maria Malmströmin kirjassa Pienessä mittakaavassa on kivoja ohjeita rottinkihuonekaluihin. Ensin päätin kokeilla tuolin tekoa.

Rottinki piti liottaa lämpimässä vedessä, jotta sitä pystyy työstämään taivuttamalla. Kuivana sitä on turha yrittää taivuttaa, se menee vain poikki. Istuinosan levyn olin leikannut jo vähän aikaisemmin valmiiksi ja porannut reiät reunoille. 

En taas muistanut ottaa juurikaan vaihekuvia. Tuo alakuvan puinen tuoli on Marian kitistä ja oli mulla sopivan korkuisen tuolin kokomallina. Tuolin voisi maalata kuten kirjan kuvassa on, mutta menköön nyt ainakin vähän aikaa tuollaisena luonnonvärisenä. Joku pehmuste istuimelle voisi olla paikallaan.

Koska rottinkia oli likoamassa, päätin tehdä myös kukkapöydän. Siihenkin olin tehnyt tason valmiiksi aikaisemmin. Tässä siitä ainoa vaihekuva, jonka muistin ottaa.

 

Pari viikkoa sitten sunnuntaina askartelimme yhdessä Marikan kanssa valotaulut. Mallina oli viime vuonna tekemäni valotaulu. Valosarjan paristokotelo on kätketty laatikkoon/arkkuun.

Tuohikontti ja makrameeamppeli

Kaksi viikkoa sitten olin Nukkekotiyhdistyksen järjestämällä viikonloppuleirillä, josta on tuotoksena myös edellisen postauksen akvaariot. Kalajaisten leirikeskuksessa Ilmajoella oli hyvät puitteet sekä majoitukseen että askarteluun. Meillä oli myös erinomaisia ohjaajia neuvomassa erilaisia tekniikoita.

Taitava Mirka Salonen opasti tuohitöissä. Tuohi nukkekotikoossa oli oikeasti kopiopaperia, jonka toinen puoli oli vuorattu maalarinteipillä ja paperi oli maalattu sopivan väriseksi. Mirka oli tehnyt nämä jo meille kurssilaisille valmiiksi. Itse jouduimme ensi työksemme leikkaamaan 3,5 millin levyisiä suikaleita, joista sitten ryhdyttiin punomaan.

Yleensä kaikki tuohityöt lähtevät ristikosta, jossa suikaleita on tarpeen mukainen määrä. Meillä oli 7x7 suikaletta. Olen tehnyt aikaisemminkin ohjattuna tuohitöitä, mutta kun ei jatkuvasti tee, tekniikka unohtuu helposti. Onneksi on olemassa ohjevideoita ja mm. kirja Tuohitöiden käsikirja, jonka ovat tehneet Eeva Rutanen ja Jaana Öljymäki. Kirjassa on hyvin neuvottu perusasiat tuohitöistä ja tekniikoista, millä niitä tehdään. Toki tämä kirja neuvoo 1:1 mittakaavassa, mutta kun pienentää sopivasti 1:12 mittakaavaan, ohjeet ovat ihan valideja.

Tuohikontissa on tekovaiheessa tuohen oikea puoli työn sisäpuolella, mutta viimeistelyvaiheessa (sanotaan parsimiseksi) tulee oikea puoli näkyviin myös ulkopuoelle. Sorminäppäryys ei aina pelkästään riitä, pienet pyykkipojat (tai muut vastaavat kiinnipitovälineet) ovat matkan varrella tarpeen.
Lopuksi piti tehdä olkaimet ja halusin tehdä nekin punomalla. Tein kaksivärisen punonnan, jollaista en ollut aikaisemmin tehnyt. Olkaimet tehtiin 2 millin nauhasta.

Tuohikontti meni rivitaloasunnon ullakolle säilöön :)

Teija Hämälä ohjasi makrameetöitä. Niitäkin olen tehnyt aikaisemminkin, mutta aina vaan on muistelemista, miten se tämäkin kaksoistasosolmu tehdään, entä kääresolmu.... Kaikki kuvat eivät ole aina kovinkaan selkeitä, joten ohjaaja neuvomassa on hieno juttu.

Tässä alkuvaiheessa on tehty ensin leivonpääsolmuja, sitten kaksoistasosolmuja ja vinottaisia kohosolmuja. Vaihekuvia en juurikaan muistanut ottaa, kun piti yrittä pysyä kärryillä millä rivillä on tekemässä ja mitä pitää sitten tehdä. Teija oli tehnyt hyvät kirjalliset ohjeet ja pakkauksessa oli jopa seinäamppeliin tehtävän rönsyliljan kitti. Toisenkin amppelin tarvikepakkaus oli kaikille jaossa, omani on vielä tekemättä. Kyllä vielä jonain päivänä sekin löytää tiensä nukkekotiini.

Kun olin tehnyt rönsyt rönsyliljaan, tajusin vasta muutaman hetken päästä, että liimasin rönsyt hölmösti väärin päin. Ne piti kotona nyt irrottaa ja laittaa uudelleen oikein päin.

Meillä oli leirillä myös paketinvaihto halukkaille eli jos toi paketin, sai jonkun toisen tuoman paketin itselleen (summassa). Kaikenlaisia kivoja tavaroita oli osallistujien paketeissa. Minä sain kauniin syyskranssin, joka löysi paikkansa rintamamiestalon ovesta. Kiitos tekijälle, kuka lienetkin!

Tässä vielä kuva modernin talon olohuoneesta, jossa näkyy sekä akvaario että seinäamppeli.

Vielä jäi tarvikepaketteja tehtäväksi (kaappikello, hyönteishotelli).