Taloaihio ja kissat

 

Tästä se lähtee, talon tekeminen siis. Tilasin Gepettolta valmiit osat ja olen todella tyytyväinen, että tein niin. Talosta tulee juuri oikean levyinen tontille (kuten pitääkin). Pinnoitan lattiat, seinät ja katot ennen kuin liitän osat lopullisesti toisiinsa. Nyt niitä pitää yhdessä vain harjan yli vedetty maalarinteippi. Lattiat on asetettu uriinsa, mikä helpottaa kasaamista huomattavasti. Monta asiaa on silti vielä mietittävänä ja pähkäiltävänä, mutta mikäs sen mukavampaa. 

Etu- ja takaseinä kuului toimitukseen. Etuseinää ei kiinnitetä paikoilleen, sillä näyttelyssä se on avoin. Mietin jo, että ehkä laitan sitten näyttelyn jälkeen seinän kiinni vain magneeteilla tai sitten keksin jonku muun ratkaisun. Vielä on mahdollista kääntää myös ovi oikealle puolelle eli seinä peilikuvaksi.

Jo melkein kolme viikkoa sitten meillä oli Marikan kanssa huovutussessio. Tehtiin kissat. Mun kissa jäi vielä vähän vajaaksi, takajalkoja täytyy vielä vähän muotoilla ja viiksetkin jäivät puuttumaan, mutta kyllä ne tässä joku päivä kissan naamaan löytyvät. 

Kuvissa kissat ovat kukkaruukkuun tehdyssä "maisemassa".

Hyvää joulua!

Jaska Jokunen on saapunut Ressun ja Kaustisen luo ja tuonut joulukuusen tullessaan. He toivottavat kaikille oikein hyvää joulua!

Tänään huovutimme jälleen Marikan kanssa yhdessä. Molemmilla oli keskeneräiset työt, mulla Jaska ja Marikalla hevosen teko. Hevonen jäi vielä hieman kesken, ainakin kaviot puuttuu ja silmät sekä muita yksityiskohtia turvasta. Pari kuvaa Marikan hienosta hevosesta:

Tässä sitten yhteiskuvassa tämän illan saavutukset:

Jaskasta tuli vähän pullukka, mutta näin jouluaikaan se on monellekin tyypillistä :)

Vielä olisi vähän paranneltavaa Jaskassakin, kädet eivät ole kovinkaan hyvän muotoiset ja käsivarsien asentokin voisi olla vähän luontevampi. No, jos sitten joulun jälkeeen sitten jonain päivänä vähän vielä tikuttaisi.

Jaska pääsi siis Ressun ja Kaustisen seuraan ja muutaman vuoden takainen joulukuusi löytyi koristamaan asetelmaa.

Huovutustyöt on siis ihan omasta päästä lähdetty työstämään, toki kuvia kirjoista ja netistä on pitänyt kaivaa vähän malliksi.
Kiitos Marika taas mukavasta askarteluseurasta!

Kaustinen

Ressun hyvä kaveri on Kaustinen, pieni lintu. Kaustisella on myös monenlaisia rooleja Ressun maailmassa alkaen ensimmäisen maailmansodan lentokonemekaanikosta päätyen vaikkapa mailapojaksi Ressun golfpeliin. Välillä Kaustinen on hyvin lintumainen lentäessään, mutta luisteleminen ja moni muu asia sitten on vähemmän lintumaista - yhtä vähän kuin Ressu on välillä koira :)

Kaustinen oli kokonsa puolesta hyvin hankala neulahuovutettava, koska sormia sai varoa ihan oikeasti. Jalat olivat kaikkein hankalammat. Neljäs yritys jaloiksi onnistui sentään kohtalaisesti. Laitoin jalkoihin rungoksi paperipäällysteistä rautalankaa, jonka peitin huovutusvillalla. Vähän piti lopputulosta parantaa käyttämällä akryylimaalia. Jos olisin hoksannut heti alkuunsa värjätä vihreän paperipäällysteen keltaiseksi, lopputulos olisi ollut varmasti siistimpi. No, tällä mennään.

Ressu

Yhtenä päivänä sain päähäni, että pitää kokeilla Ressun huovuttamista. Minulla on Ressu-hahmoja muovisina (eri kokoisina) hahmoina, mutta kaikilla on joku "rooli", ei ole pelkkää perus-Ressua. Kun joulun aikaan kokeilin neulahuovutusta tekemällä pari eläintä, lumiukon ja tontun, uskalsin ryhtyä tikuttamaan Ressua. Kovin suuria odotuksia ei suorituksesta ollut, mutta nyt olen kyllä tyytyväinen tuohon mitä olen saanut aikaan.

Kokomallina oli valepuvussa oleva ensimmäisen maailmansodan lentäjäsankari-Ressu. Useanana päivänä olen tikutellut ja jättänyt välillä hahmon "hautumaan", mutta tänä aamuna lomapäivänä uunia lämmittäessä (ulkona -30 C) sain hahmon valmiiksi.

Ressun koppikin on edistynyt hieman. Olen saanut valosarjan vedettyä kokonaan paikoilleen, mutta lopullinen kiinnittäminen ja piuhojen piilottaminen on vielä kokonaan tekemättä. Ensin teen huonekaluja paikoilleen. Aloitin sängystä ja kirjahyllystä, kun portaikot olin saanut jo paikoilleen.

Valmiista kirjahyllystä tuli saman värinen kuin sängystä. Sängyn vuodevaatteet mietityttää, mitä kivaa siihen keksisi.

Vielä pari talokuvaa.

Huovutusta

Marikalla on työn alla seimikuvaelma, johon tarvitaan ihmisten lisäksi myös eläimiä. Nuket hän on tehnyt jo itse ja nyt ryhdyttiin yhdessä kokeilemaan, miten saadaan huovuttamalla lammas aikaiseksi. No, ei me mitään mestareita olla tuossa lajissa, mutta jotenkin kuitenkin lammasta muistuttavat hahmot saatiin aikaiseksi. Groenendael oli mukana mittakaavana ja kyllä näkee, että sen on tehnyt taitava tekijä (Emilia Eskola), niin rodunomaisen näköinen huovutettu koira on. Hauskaa hommaa tuo huovutus kyllä on, otamme jonain toisena päivänä uusiksi muiden eläinten teon merkeissä.

Leenalta tuli joulukortti ja siinä oli mukana ihania pieniä koristeita: paperilintu, kuusijono ja koirataulu. Kiitos, Leena!

Seinäjoen näyttely Nukkekotitunnelmia on ohi

Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseossa Seinäjoella järjestettiin Nukkekotiyhdistyksen näyttely suomalaisista nukkekodeista 4.11.2016-29.1.2017. Näyttelyssä oli mukana kahden eri mittakaavan rintamamiestaloja (1:12 ja 1:18), kaksi kerrostaloa, joissa yhteensä 10 yksiötä ja 10 kaksiota sekä alakerran aputilat (liikehuoneistoja tai sauna ym.), kauppahuoneen pihalla pidetyt markkinat, taidokkaita töitä lasivitriineissä ja kuvia seinillä. Kerrassaan hieno näyttely, jota voin kehua, sillä itse en ollut sitä rakentamassa, ainoastaan purkamassa. Näyttelyn näkeminenkin jäi viime tippaan eli viimeiseen aukiolopäivään. Silloin museossa oli myös pari työpajaa ja minimarkkinat, joten katsottavaa (ja kuvattavaa) riitti. Ja yleisöä eli maksavia asiakkaita! Museon väki oli todella ilahtunutta, kuinka suosittu näyttely oli ja kuinka paljon hyvää palautetta se sai.

Tässä muutama tilannekuva viimeiseltä päivältä (kuvan saan isommaksi klikkaamalla kuvaa):

Kuvassa oleva nukketalo myytiin aika nopeasti. Hyvä niin!

Aila Latva-Karjanmaa opasti nonstop-pajassa käsityökorin ja lankakerien tekemistä.

Hanna Meronen opetti pajassaan eläimen huovuttamista.

Hieno villakoira syntyi huovutuspajassa!

Minun töitäni oli hyvin vähän esillä, mutta jotain sentään: postinkantaja kärryineen.

Päivällä minulla oli aikaa ja mahdollisuus myös tehdä ostoksia. Kaikenlaista kivaa oli tarjolla ja sitten ei osaa päättää mitä haluaa eikä muista, mitä tarvitsee. Jotain pientä tuli hankittua kuitenkin.

Ai miten niin punamustia mattoja.... :D

Villatakki on Leila Finnlundin tekemä ja oli hävyttömän halpa, 3 euroa. Ehdotinkin, että hyvin voisi ykkösen lisätä hintaan eteen.

Tiinalta ostin purkin pieniä helmiä ja patalaput ja sain ilmaiskorista tulevaan akvaarioon kaloja.

Kun kello oli 16 ja näyttely sulkeutui, silloin alkoi tohina. Museon työntekijät irrottivat pleksejä, niin että talojen omistajat ja muut hakijat pääsivät purkamaan ja pakkaamaan tavaransa. Puolitoista tuntia ja homma oli jo sillä mallilla, että lopputehtävät oli jätettävä maanantaille. Silloin tultiin hakemaan loput tavaroista ja itsekin lastasimme autot täyteen. Maijan auto oli suorastaan tilaihme, sinne sopi monenlaisia kiinteistöjä. Minunkin autoon pakattiin tavaraa melkein kattoa myöten, mm. pari yksiötä ja yksi 1:12 rintamamiestalo sekä muita tiloja ja tavaroita. Kotimatkalle päästiin jo 11 maissa maanantaina. Kiitos kaikille näyttelyn järjestelyissä mukana olleille!

Kissat

Kiipeilypuussa nukkuu kissa! Ainakin se etäisesti muistuttaa mainittua eläintä, kun ihan itse pistelin neulalla huopaa kokoon ja yritin saada kissan näköisen aikaan. Harmaa, nukkuva kissa on pienempi, varmaan kutakuinkin normaalin kissan kokoinen mutta ruskeavalkoinen katti on jotain epämääräistä jättiläisrotusekoitusta :)

Ruskea kissa on tehty piipunrassirunkoon koiran huovutusohjetta (Nukkekoti 1/2010 -lehdestä) noudattaen. Raajojen asentoa voi hieman muokata, mutta tiivis huopa tietysti estää valmiin elukan asennon voimakkaan muokkaamisen. Harmaa kissa on tehty pelkästään villasta, ilman mitään lisäaineita. Vielä nuo rungot ja raajat saa jotenkin tolkullisen näköiseksi, mutta yksityiskohdat kuten silmät ja suu - voi hyvänen aika miten vaikeaa! Ruskealla kissalla on helmisilmät, harmaalla vaan viivat (älkää kertoko kenellekään, mutta tussilla vedetty viiva).

Kissojen emäntää vaan ei näy...