Rottinkia

Tässä syksyn aikana on vielä tarkoitus tehdä "rottinkitöitä" paperipäällysteisellä rautalangalla, mutta innostuin kokeilemaan myös oikeaa rottinkia. Olen joskus hankkinut jostain pussillisen ohutta rottinkia minitöitä varten, joten vihdoin otin materiaalin työstettäväksi. Maria Malmströmin kirjassa Pienessä mittakaavassa on kivoja ohjeita rottinkihuonekaluihin. Ensin päätin kokeilla tuolin tekoa.

Rottinki piti liottaa lämpimässä vedessä, jotta sitä pystyy työstämään taivuttamalla. Kuivana sitä on turha yrittää taivuttaa, se menee vain poikki. Istuinosan levyn olin leikannut jo vähän aikaisemmin valmiiksi ja porannut reiät reunoille. 

En taas muistanut ottaa juurikaan vaihekuvia. Tuo alakuvan puinen tuoli on Marian kitistä ja oli mulla sopivan korkuisen tuolin kokomallina. Tuolin voisi maalata kuten kirjan kuvassa on, mutta menköön nyt ainakin vähän aikaa tuollaisena luonnonvärisenä. Joku pehmuste istuimelle voisi olla paikallaan.

Koska rottinkia oli likoamassa, päätin tehdä myös kukkapöydän. Siihenkin olin tehnyt tason valmiiksi aikaisemmin. Tässä siitä ainoa vaihekuva, jonka muistin ottaa.

 

Pari viikkoa sitten sunnuntaina askartelimme yhdessä Marikan kanssa valotaulut. Mallina oli viime vuonna tekemäni valotaulu. Valosarjan paristokotelo on kätketty laatikkoon/arkkuun.

Tuohikontti ja makrameeamppeli

Kaksi viikkoa sitten olin Nukkekotiyhdistyksen järjestämällä viikonloppuleirillä, josta on tuotoksena myös edellisen postauksen akvaariot. Kalajaisten leirikeskuksessa Ilmajoella oli hyvät puitteet sekä majoitukseen että askarteluun. Meillä oli myös erinomaisia ohjaajia neuvomassa erilaisia tekniikoita.

Taitava Mirka Salonen opasti tuohitöissä. Tuohi nukkekotikoossa oli oikeasti kopiopaperia, jonka toinen puoli oli vuorattu maalarinteipillä ja paperi oli maalattu sopivan väriseksi. Mirka oli tehnyt nämä jo meille kurssilaisille valmiiksi. Itse jouduimme ensi työksemme leikkaamaan 3,5 millin levyisiä suikaleita, joista sitten ryhdyttiin punomaan.

Yleensä kaikki tuohityöt lähtevät ristikosta, jossa suikaleita on tarpeen mukainen määrä. Meillä oli 7x7 suikaletta. Olen tehnyt aikaisemminkin ohjattuna tuohitöitä, mutta kun ei jatkuvasti tee, tekniikka unohtuu helposti. Onneksi on olemassa ohjevideoita ja mm. kirja Tuohitöiden käsikirja, jonka ovat tehneet Eeva Rutanen ja Jaana Öljymäki. Kirjassa on hyvin neuvottu perusasiat tuohitöistä ja tekniikoista, millä niitä tehdään. Toki tämä kirja neuvoo 1:1 mittakaavassa, mutta kun pienentää sopivasti 1:12 mittakaavaan, ohjeet ovat ihan valideja.

Tuohikontissa on tekovaiheessa tuohen oikea puoli työn sisäpuolella, mutta viimeistelyvaiheessa (sanotaan parsimiseksi) tulee oikea puoli näkyviin myös ulkopuoelle. Sorminäppäryys ei aina pelkästään riitä, pienet pyykkipojat (tai muut vastaavat kiinnipitovälineet) ovat matkan varrella tarpeen.
Lopuksi piti tehdä olkaimet ja halusin tehdä nekin punomalla. Tein kaksivärisen punonnan, jollaista en ollut aikaisemmin tehnyt. Olkaimet tehtiin 2 millin nauhasta.

Tuohikontti meni rivitaloasunnon ullakolle säilöön :)

Teija Hämälä ohjasi makrameetöitä. Niitäkin olen tehnyt aikaisemminkin, mutta aina vaan on muistelemista, miten se tämäkin kaksoistasosolmu tehdään, entä kääresolmu.... Kaikki kuvat eivät ole aina kovinkaan selkeitä, joten ohjaaja neuvomassa on hieno juttu.

Tässä alkuvaiheessa on tehty ensin leivonpääsolmuja, sitten kaksoistasosolmuja ja vinottaisia kohosolmuja. Vaihekuvia en juurikaan muistanut ottaa, kun piti yrittä pysyä kärryillä millä rivillä on tekemässä ja mitä pitää sitten tehdä. Teija oli tehnyt hyvät kirjalliset ohjeet ja pakkauksessa oli jopa seinäamppeliin tehtävän rönsyliljan kitti. Toisenkin amppelin tarvikepakkaus oli kaikille jaossa, omani on vielä tekemättä. Kyllä vielä jonain päivänä sekin löytää tiensä nukkekotiini.

Kun olin tehnyt rönsyt rönsyliljaan, tajusin vasta muutaman hetken päästä, että liimasin rönsyt hölmösti väärin päin. Ne piti kotona nyt irrottaa ja laittaa uudelleen oikein päin.

Meillä oli leirillä myös paketinvaihto halukkaille eli jos toi paketin, sai jonkun toisen tuoman paketin itselleen (summassa). Kaikenlaisia kivoja tavaroita oli osallistujien paketeissa. Minä sain kauniin syyskranssin, joka löysi paikkansa rintamamiestalon ovesta. Kiitos tekijälle, kuka lienetkin!

Tässä vielä kuva modernin talon olohuoneesta, jossa näkyy sekä akvaario että seinäamppeli.

Vielä jäi tarvikepaketteja tehtäväksi (kaappikello, hyönteishotelli).