Näytetään tekstit, joissa on tunniste kalat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kalat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 31. tammikuuta 2017

Seinäjoen näyttely Nukkekotitunnelmia on ohi

Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseossa Seinäjoella järjestettiin Nukkekotiyhdistyksen näyttely suomalaisista nukkekodeista 4.11.2016-29.1.2017. Näyttelyssä oli mukana kahden eri mittakaavan rintamamiestaloja (1:12 ja 1:18), kaksi kerrostaloa, joissa yhteensä 10 yksiötä ja 10 kaksiota sekä alakerran aputilat (liikehuoneistoja tai sauna ym.), kauppahuoneen pihalla pidetyt markkinat, taidokkaita töitä lasivitriineissä ja kuvia seinillä. Kerrassaan hieno näyttely, jota voin kehua, sillä itse en ollut sitä rakentamassa, ainoastaan purkamassa. Näyttelyn näkeminenkin jäi viime tippaan eli viimeiseen aukiolopäivään. Silloin museossa oli myös pari työpajaa ja minimarkkinat, joten katsottavaa (ja kuvattavaa) riitti. Ja yleisöä eli maksavia asiakkaita! Museon väki oli todella ilahtunutta, kuinka suosittu näyttely oli ja kuinka paljon hyvää palautetta se sai.

Tässä muutama tilannekuva viimeiseltä päivältä (kuvan saan isommaksi klikkaamalla kuvaa):
Kuvassa oleva nukketalo myytiin aika nopeasti. Hyvä niin!



Aila Latva-Karjanmaa opasti nonstop-pajassa käsityökorin ja lankakerien tekemistä.

Hanna Meronen opetti pajassaan eläimen huovuttamista.
Hieno villakoira syntyi huovutuspajassa!






Minun töitäni oli hyvin vähän esillä, mutta jotain sentään: postinkantaja kärryineen.
Päivällä minulla oli aikaa ja mahdollisuus myös tehdä ostoksia. Kaikenlaista kivaa oli tarjolla ja sitten ei osaa päättää mitä haluaa eikä muista, mitä tarvitsee. Jotain pientä tuli hankittua kuitenkin.
Ai miten niin punamustia mattoja.... :D

Villatakki on Leila Finnlundin tekemä ja oli hävyttömän halpa, 3 euroa. Ehdotinkin, että hyvin voisi ykkösen lisätä hintaan eteen.
Tiinalta ostin purkin pieniä helmiä ja patalaput ja sain ilmaiskorista tulevaan akvaarioon kaloja.
Kun kello oli 16 ja näyttely sulkeutui, silloin alkoi tohina. Museon työntekijät irrottivat pleksejä, niin että talojen omistajat ja muut hakijat pääsivät purkamaan ja pakkaamaan tavaransa. Puolitoista tuntia ja homma oli jo sillä mallilla, että lopputehtävät oli jätettävä maanantaille. Silloin tultiin hakemaan loput tavaroista ja itsekin lastasimme autot täyteen. Maijan auto oli suorastaan tilaihme, sinne sopi monenlaisia kiinteistöjä. Minunkin autoon pakattiin tavaraa melkein kattoa myöten, mm. pari yksiötä ja yksi 1:12 rintamamiestalo sekä muita tiloja ja tavaroita. Kotimatkalle päästiin jo 11 maissa maanantaina. Kiitos kaikille näyttelyn järjestelyissä mukana olleille!

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Aina ei onnistu

Olin tänään Forssan Wanhan ajan lelumarkkinoilla ja tärkein ostokseni oli ovi yksiön vessaan. No, kuten arvata saattaa, en löytänyt ensimmäistäkään sopivaa ovea (yhden väärää mittakaavaa olevan irto-oven havaitsin). Vaihtoehdoiksi jää nettikauppa tai tehdä itse. Taidan kokeilla nettikauppaa :)

Yllä olevassa kuvassa oleva mummeli lähti mukaani Päivi Variksen pöydästä. Mummelin ilme on jotenkin niin herttainen ja olemus silmää miellyttävä, että oli pakko ostaa.
Tälle pitäisi keksiä nimi, asuinpaikka taitaa olla kartano.

Kaikenlaista muutakin lähti mukaan markkinoilta. Jorma Havian takkoja ja uuneja oli monenlaisia, minä ostin modernin mallin. Honkasen Tiinalta ostin vadin, pari taulua ja pari pyöreää jakkaraa. Maria Malmströmin taivuttamat puunkantoteline ja musta tuoli lähtivät myös mukaan. Mirja Leppäsen ahvenet sanomalehden päällä, mustaherukkasanko, ruisleipä ja pieni kannu oli ostettava, kun ohi ei voinut kävellä. Leea Lehelmän tuotepakkauksia piti ostaa, kun tarvin kissanruokaa yksiön kissalle (jota ei ole vielä olemassakaan) ja arpojakin ostin (Leealta yhden, Nukkekotiyhdistykseltä kolme ja kaikilla sai jotain kivaa). Gepeton koottavia lähti mukaan puusohva (aukeava kansi) sekä naulakko ajatuksella, että niistä tulee yksiön kalusteita. Saa nähdä sitten.... Christian Lundkvistin tuoleja ostin 4 kpl, mutta en vielä tiedä mihin huusholliin ne päätyvät.
Mä olen haaveillut, että johonkin taloon tulee englantilaistyylinen manttelitakka ja sitä varten ostin lasisen kipinäsuojuksen. Ostin myös tulen samalta pöydältä. Huoh! Onkohan näissä mun ostoksissa mitään järkeä, enää puuttuu vaan se manttelitakka. Yhdessä pöydässä olisi ollut valmis mantteli myytävänä, mutta ajatus on tehdä se itse. Joskus. Toivottavasti. Paikka on kyllä jo selvä eli kartanon olohuone.

PS. Paikalla oli myös Remu Aaltonen, sillä Taru Astikainen oli tehnyt hänestä pienoismallin, joka oli kovin alkuperäisen näköinen.