Pesukone ja kesämekko

Olin lauantaina askartelemassa Leenan luona ja kolmantena oli mukana Tiina. Meillä oli oikein mukava päivä: minä neuvoin kirjan teossa ja Leenan ohjauksessa tehtiin nukelle kesämekko. Kirjoja tehtiin kahdella eri tavalla eli avattavia kuvakirjoja ja kiinni olevia vanhoja kirjoja. Niistä ei tullut otettua vaihekuvia, mutta niitä löytyy täältä blogista, kun haet kirjanteko-linkistä.

Mekon teko ei ole periaatteessa kovinkaan vaikeaa, mutta ei vaan tule tehtyä. Pienessä mittakaavassa on tärkeää, että muistaa pitää saumanvarat samansuuruisina, n. 3 mm levyisinä, sillä suhteet menevät äkkiä pyllylleen, jos toisessa paikassa onkin leveämmät saumanvarat ja ompelee silti kaikki samalla tavalla. Tässä on ehkä mulle se suurin haaste, varsinkin käsin ommellessa. Mekosta tuli Liisalle vähän reilun kokoinen, mutta tänä aamuna värkkäämäni vyö auttaa asiaa. Vyö on valmiista nahkanauhasta, johon väänsin rautalangasta "lukon".

Sitten se pesukone. Nellan nukkekodissa oli ollut oksennustauti ja täkki oli pitänyt laittaa pesukoneeseen. Sitä ei ollut entinen pesukone kestänyt, sillä rumpu oli lähtenyt irti liian suuren kuorman takia. Nella pyysi, josko tekisin uuden pesukoneen. No tietenkin lupasin!

Päätin, että tästä pesukoneesta ei ainakaan rumpu irtoa. Se ei yksinkertaisesti pääse irtoamaan, sillä tuen sen niin hyvin paikalleen liimaamalla lisäpalikoita sisään. Tässäpä sitten vaihekuvia pesukonnen teosta, johon tarvikkeina on vanerilevyä, tuikkukynttilän kuori, jonkun nestepakkauksen korkki ja vähän pahvia. Lisänä liimaa, maalia ja vähän pakkeliakin sekä muutama helmi.

Kun teen omaan nukkekotiin pesukoneen, luukun ei tarvitse aueta, mutta lapselle on tärkeää avautuvat luukut, jotta leikki onnistuu paremmin. Nukkekodissa toistetaan helposti kaikkea oikeassa elämässä tapahtuvaa, kuten vaikka oksennustauti :)

Pesukone

 

Siinä se nyt on, pesukone tai niinkuin Nella sanoo: konee. Tämä tosin ei pese kovinkaan suurta pyykkimäärää kerrallaan, mutta eihän Lilli kovin paljon sotkekaan :) Tämä kone on tehty ihan proosallisesti vanerista, muovipurkista (valmis saranaluukku), tuikkukiposta, teipistä, liimasta ja maalista. Lisäksi etuseinään lehtimainoksesta leikattu sopivan kokoinen käyttöpaneeli, joten näyttää kohtuullisen aidolta. En ole taaskaan tyytyväinen maalausjälkeeni, mutta ehkä tämä välttää kylppärin hämärässä nurkassa.

Muutava tekovaiheen kuvakin tuli otettua.

Rei'itin tuikkukipon parsinneulalla, että vedet pääsevät pois rummusta. Liimasin rummun koneen sisälle etuseinään kiinni ja varmuuden vuoksi vielä teippasin sen ilmastoititeipillä kiinni, ettei irtoa niin helposti, jos/kun luukkua avataan ja suljetaan. Mietin ensin pitkään, teenkö avattavaa luukkua ollenkaan, mutta sitten hoksasin kätköissäni olevan pieniä siskolta saatuja lasten maalipurkkeja, joista pohjan pois leikkaamalla saa oivallisen ja sopivan kokoisen luukun koneeseen.

Laskiaispullia

Kun sain uuden Maria Malmströmin kirjan Nukkekoti Väinölän vuosi, selasin sen heti läpi ja ihastelin upeita töitä ja ohjeita. Olin jo kesällä ostanut Fimo softia lajitelman ja massat odottivat kaapissa tekijäänsä. Näiden suhteen oli vähän sama kuin sähkötöiden: aloittamisen korkea kynnys. Päätin aloittaa leipomuksista Marian ohjeiden mukaan. Sekä laskiaispulliin että omenapiirakkaan tarvittiin samanlaista sekoitusta valkoisesta, keltaisesta ja ruskeasta massasta ja koska viikon päästä on oikea laskiaissunnuntai, oli nyt oivallinen aika tehdä niitä. Nämä kun eivät enää kuiva eivätkä pilaannu :)

Olihan se melkoista ripellystä. Pullien halkaisija n. 4 mm, omenapiirakkavuokana pullon kruunukorkki ja omenalohkot leikataan halkaisijaltaan n. 3 mm:n tangosta. Minä en ole mikään leipoja 1:1 elämässä, mutta olen sentään muutaman omenapiirakankin tehnyt oikeasti ja tämä ei paljon siitä poikennut omenalohkojen laittamisen suhteen. Tosin oikeasti laitetaan yleensä ensin ne lohkot ja sitten täyte, nyt piti tehdä toisinpäin. Silote olisi saanut olla löysempää, olisi ollut helpompi työstää, mutta niillä tehtiin mitä talosta löytyi. Pullien lakkaukseen piti käyttää väritöntä kynsilakkaa, kun tajusin, että spraylakka saa pullat lentämään taivaan tuuliin :) "Raesokeri" jäi vieläkin turhan karkeaksi, vaikka moneen kertaan pienin palasia. Mutta kelvannee.

Omenapiirakan päälle ripoteltiin ohjeen mukaan hieman kanelia, joten sentään siitä tuli edes aito tuoksu. Rakastan kanelin tuoksua!

Eilen löysin jotain toimistotarvikkeita, joista tajusin tulevan näppärästi pikkulaukkuja. Lilli sai tällaisen iltalaukun, jonka hihna on kaulaketjusta:

Pesukonekin ilmestyi kylppärin nurkkaan. Sen ja suihkun väliin pitää saada vielä seinäke, eihän pesukone saa kastua suinkuteltaessa - varsinkaan, kun pyykkipulveripaketti on koneen päällä. Johan se paakkuuntuu käyttökelvottomaksi, jos kastuu.

Akvaariontekoiltana leikkelin tekokukasta lehtiä myös anopinkieleen. Sivelin hieman keltaista akryylimaalia lehtien reunoihin, jotta näyttäisi aidommalta.

Päivitetty 27.2.: laskiaispullien "resepti" löytyy täältä: http://www.tammi.fi/documents/10157/6f5dfdd2-bd6a-4a1e-a522-8109c1118f23