Näytetään tekstit, joissa on tunniste orkidea. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste orkidea. Näytä kaikki tekstit

torstai 1. helmikuuta 2018

Sähkötöitä

Täällä Pohjois-Karjalassa on ollut vuodenvaihteessa paljon ongelmia sähköjen kanssa, koska tykkylumi on painanut puita ilmajohtojen päälle. Meillä ei ole ollut sähköongelmia reaalielämässä (koputetaanko puuta...) mutta ongelmia ilmeni nukkekodissa. Ensin meni kuistin valo pimeäksi. Jonkun ajan päästä, hieman ennen joulua, meni yhtäkkiä koko talo pimeäksi eli mikään sähkö ei toiminut. Otin yhteyttä Jorma Haviaan, joka talon on tehnyt ja sähköistänyt ja hän epäili heti, että vika on usb-liittimessä, jonka kautta sähkö taloon tulee. Sain ohjeen vaihtaa sokeripalaliitäntään eli poistaa usb-liittimen. Tein työtä käskettyä, mutta valot syttyivät vain yläkertaan.


Jorma epäili, että vastuksen puute on särkenyt osan ledeistä ja lähetti pari vastusta ja muutaman irtoledin. Ei auttanut, vastuksen lisäyksen jälkeen mikään valo ei toiminut ja kun vastuksen poisti, yläkerran valot toimivat. Diagnoosi: vastus oli väärän kokoinen, liian tehokas. Epäiltiin myös, että ledivalot ovat vioittuneet liiasta virrasta, joten päätimme, että vaihdan kaikkiin valaisimiin uudet ledit, jotka Jorma lähetti minulle.

Pääsin siis jälleen tekemään valaisimia ja pari uuttakin sain tehtyä, mutta toki korjasin monta entistä uuden ledin vaihdolla.
En sitten tullut kuvanneeksi muita valaisimia työvaiheessa, vain tuon dödöpallon, jonka kerhossa kuorrutin liima-vesiseokseen kastetulla langalla. Pääsin juottamaan johtoja kupariteippiin, kun piuhat piti saada kiinni sähköä johtavaan kupariin. En olisi varmasti ryhtynyt tähän hommaan ilman tätä "pakkoa", mutta tämä oli kyllä hyvä oppi mulle.


Lopulta tuli kuitenkin sellainen tenkkapoo, että mun oli pakko turvautua miehen työkaveriin, joka on sähkömies. Mulla loppui uskallus ja ymmärrys lähteä tutkimaan, missä kohti sähkö katkeaa eikä kulkeudu valaisimiin asti. Kävi ilmi, että yksi johto oli irti kytkentäpaneelista, mutta jotain muuta kummallista siellä oli myös. Mielestäni en ollut vaihtanut minkään johtojen paikkaa missään, mutta loppujen lopuksi kaikki valot saatiin toimimaan vasta, kun pari piuhaa oli vaihtanut paikkaa, vaikka talo oli toiminut niillä kytkennöillä monta kuukautta. En ymmärrä!

Koska valot oli aika himmeät vastuksen koosta johtuen, sähkömies ehdotti, että siinä voisi käyttää potentiometria vastuksen sijaan. Potentiometrin avulla voi säätää tehoa eli kirkkautta. Täytyy vain varoa, että ei laita liian paljon tehoa eli kirkkautta valoihin, sillä se syö ledit aika nopeasti.

Nämä sähköviritelmät jää onneksi sopivasti tekemäni "komeroseinän" taakse piiloon ja tarvittaessa voin säätää valaistuksen kirkkautta.

Yksi kuva dödöpallovalaisimesta käytössä:
Keittiö sai toisen kattovalaisimen. Ensin oli tarkoitus tehdä työvalo tiskipöydän taustaseinälle, mutta olin jo täyttänyt sen kaikenlaisella, niin siihen ei oikein enää mahtunut.



Pöydällä viime viikon ostoksiani: leipäjuustoa ja lakkoja. Nam! Toinen viime aikojen ostos löytyy keittiön ikkunalta eli perhosorkidea.

Doloresin alennusmyynnistä tilasin pari nukkea, jotka eivät varmaankaan ole talon asukkaita vaan tulivat vierailulle.


keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Pientä näperrystä

Minulla on kotona monta orkideaa, sekä perhosorkideoita (phalaenopsis) että muita lajeja. Tällä hetkellä niissä ei ole kovinkaan paljon kukkia (jonkun verran sentään), joten sitä korvaamaan piti ryhtyä kokeilemaan
täältä löytynyttä ohjetta. Ohje on oikein hyvä ja havainnollinen, mutta kuten tavallista, itse tekemällä se ei olekaan niin helppoa. Olisiko vika ollut liian ohuessa paperissa (käytin tavallista tulostuspaperia) vai tekijässä, sillä kukan muodon pysyminen kolmiulotteisena teki tiukkaa. Muutenkin noiden pienten osien leikkaaminen tuntui todella työläältä ja päätinkin, että seuraavan kokeilun teen eri materiaalista. Mitä se sitten on, jää vielä nähtäväksi.
Ruukussa on tietysti oikeaoppisesti kaarnaa juurten tukena :) On siellä kyllä liimaakin ja savea, joita oikealle orkidealle ei passaa laittaa. Mutta näin minimaailmassa voi vähän käyttää mielikuvitustakin - kuten kukkien väristä voi päätellä. Ajatus oli kyllä ihan toisenlaisesta punaisesta, mutta värit eivät suostuneet sekoittumaan kuten olisin halunnut. Ainahan punainen on tietysti punainen...

Taas sorruin nukkekotikirppiksellä ostoksille. En kertakaikkiaan voinut vastustaa Teijan tekemää aamiaista: munia ja pekonia paistinpannulla. Niin aidon näköistä, että on ihan käsittämätöntä, miten joku voikin osata. Puuttuu vain tuoksu. Kiitos Teija!
Nälkä tulee kun tätä katsoo.