Rivitalokodin keittiö

 

Edellisessä postauksessa kerroin yläkerran huoneen rakentelusta. Tässä alakerran eli pääasiassa keittiön tekemistä ja sisustusta. Etualalla vasemmalla on eteisnurkkaus, Tervetuloa-matto on jo vuosia sitten tehty ja ollut edellisessä talossa (siinä, jonka luovutin siskolleni). Matto on siis etuseinän oven kohdalla, mutta etuseinähän ei ole näyttelyssä ollenkaan. Naulakko on kiinni WC:n seinässä. Naulakossa on itse tekemäni takki, Leila Finlundin neuloma villatakki, Maikin tekemä virkattu hattu ja pari ostettua laukkua. Itse tekemässäni kenkätelineessa on sekä itse tehtyjä että ostettuja kenkiä. WC on pelkästään seinät, jotka on tehty pahvista ja tapetoitu. Ovi on myös pahvia ja liimattu kiinni seinään, ei siis aukea.

WC-kylpyhuoneen jälkeen on takka-leivinuuni ja hormi, jotka on tehty pahvipakkauksista päällystämällä kartongilla ja maalilla sekä hienolla hiekalla. Portaikko yläkertaan on saatu pieneen tilaan hormin taakse (idea Hanna Merosen Nukkien mökkikirjasta). Portaat ovat melko jyrkät, mutta nuket ovat niin reippaita, että jaksavat kyllä kiivetä :)

Uunin päällä on pari ostettua kahvipannua koristeena, kahvit keitetään yleensä keittimellä. Ikkuna peräseinällä antaa näkymän terassille ja takapihalle. Amppelissa on Leenan kanssa tekemäni rönsylilja ja verhokappakin on tehty Leenan opeilla vanhasta nenäliinasta. Porrasjakkaran olen koonnut Nukkekotiyhdistyksen myynnissä olleesta kitistä. 

Uunin vieressä on papiljotista tehty puunkantokori. Keittiöpuolen katossa on kalastuskoukusta tehty lamppu, jossa ei ole sähköä (ainakaan vielä). Lampun kuvut on pelastettu rikki menneestä ulkovalaisimesta, niitä riittää vielä muihinkin projekteihin :) Keittökaapit olen tehnyt ohuesta vanerista nykytyyliin ilman vetimiä (ja mitä niillä tekisikään, kun ovet eivät edes aukene). Liesi ja uuni ovat vain kuvia, sen sijaan muu rekvisiitta on mikä mistäkin hankittua. Kaapin päällä oleva vaaka on itse tehty Nukkekotilehden ohjeen mukaan. Matto on ystäväni Maikin kirjoma. Kirjahyllyn tein erottamaan keittiön ja ruokailutilan toisistaan ja siihen piti tietenkin itse tehdä kirjoja.

Alma istuu välipalalla ruokapöydän ääressä läppärin kanssa. Tuolit ovat Christian  Lundkvistin tekemät, pöytä ostettu muualta. Seinän vieressä oleva hyllykkö on tehty kitistä, hyllyn päällä oleva radio on PikkiSETin tuotantoa, muut tavarat ostettu mikä mistäkin paitsi vaaleanpunaiset astiat, jotka ovat Minihalin printeistä kasattu. Katossa oleva "Lokki"-valaisin on itse tehty kahdesta kertakäyttöpikarista ja rikkinäisistä kaulaketjuista. Se on jopa sähköistetty, mutta valaisinta ei voi käyttää valaisemiseen, koska pikarien maalaus ei mennyt ihan putkeen eli jäi niin epätasaiseksi, että näyttää todella pahalta. Ilman valoa se näyttää ihan kelvolliselta, joten tähän asuntoon oikein sopiva.

Haetarirock

"No kato haetarinsoittaja syntyi siis vuonna 54 tai 55..." laulaa Juice Leskinen. Se mulla rupesi soimaan päässä, kun näpertelin tätä soitinta Keuruun kurssilla viikonloppuna ja varsinkin sen jälkeen, kun viimeistelin sitä kotona. Heikin syntymävuosi on arvoitus, mutta saa nyt toimia haitarinsoittajana, vaikka yksi sormi onkin katkennut vasemmasta kädestä. Ei anneta sen häiritä.

Aino Joensuu opetti siis Nukkekotiyhdistyksen viikonloppuleirillä haitarin tekoa. Ainon mallihaitari oli todella hieno:

Värkkäsimme haitaria kankaasta (kirjansidonnassa käytetty kluutti), kartonginpalasista, puupaloista, pienistä helmenpuolikkaista (tai nauloista), ääriviivatarroista ja maalista (tai kynsilakasta). Tässä muutama vaihekuva hankalimmasta vaiheesta eli palkeiden teosta:

Lopputuloksesta tuli tietenkin jokaisella oman näköinen, minulla mustansävyinen.

Toinen todella hyödyllinen paja Keuruulla oli Maarit Ollilan vetämä sähköistyspaja. Pääsimme juottamaan lediin vastuksen ja johdot, joten lediä voi käyttää erilaisissa lamppuratkaisuissa virtalähteestä riippuen. Sain aikaan yhden kattovalaisimen ja yhden kynttilän (joka on vielä vaiheessa). Ennen kaikkea opin, mitä olen tehnyt väärin, kun olen yrittänyt juottaa piuhoja johonkin kiinni. Jos johto on ohutta, pitää välineidenkin olla sopivia pieneen tinaamiseen eikä pidä yrittää liian paksua tinalankaa käyttää ison kolvin kanssa. Oppia ikä kaikki.

Yksi kiva uusi asia oli myös lankojen kasvivärjääminen. Maija Salo ja Katri Mäkeläinen olivat jo valmiiksi keittäneet muutamia kasviseoksia kattiloissa eri värejä varten ja vielä viikonloppuna keittivät lisää mm. veriseitikistä, pietaryrtistä ja ties mistä (en muista :)). Ihanan värisiä lankoja syntyi eri värjäyksistä, minulle ihanat värit, jotka eivät kyllä kuvassa näytä oikeilta sävyiltä :(

Joulua, valoa

Näin joulun alla on kätevästi monenlaisia valosarjoja myynnissä ja niistä voi tehdä nukkekotiin näppäriä valaisimia. Marika hoksautti muutama viikko sitten, että mm. Tokmannilla myydään korkkivalaisimia, josta saa kivan jalka- tai pöytälampun. Olin ensin ihan ihmeissäni, että mikä kumman korkkivalaisin, kunnes selvisi, että valolanka on tarkoitettu laitettavaksi esim. pulloon, johon korkiksi tuleee paristot sisältävä pyöreä, korkin mallinen kotelo. Näitähän oli siis ostettava.

Tein jo vähän aikaa sitten kirpparilta ostamastani lautasliinarenkaasta (ehkä se on siihen tarkoitettu) yhden valaisimen, toisen tein viime viikolla kerhossa. Parin yrittämisen ja erehdyksen kautta sain aikaiseksi ohuesta kartongista vekkivarjostimen, jossa ei ole laskosten lisäksi muuta kuin vähän liimaa saumassa ja yläreunassa lanka pujotettuna, jotta varjostin pysyy koossaan. Aika näppärä, vaikka itse sanonkin.

Viikon päästä on jo jouluaatto!

Ruukkukukkia ja valaisimia

Aamupäivällä askartelin muutaman kaktuksen Soft claysta ja hammasharjan harjaksista. Noihin voisi vielä kietaista vähän vanua harsoksi tai sitten jättää noin. Harmaissa ruukuissa (Minihalin paperiruukkuja) on kuivakukkia istutettuna kahvinporo-liima-seokseen. Niiden loppusijoituspaikka tulee olemaan Rantakylän kirjastoon sijoitettava kerhossa yhteistyönä kunnostettava talo. Tiskipöydän kansi oli myös työn alla, mutta siitä en tullut ottaneeksi kuvaa. Valmiina sitten kuvataan :)

Iltapäivällä askartelimme jälleen Marikan kanssa. Marika saa kohta oman rintamamiestalonsa, johon hän tarvitsi valaisimia, joten niitä päätettiin tehdä. Minäkin tein yhden lampun (ilman valoa) deodoranttipallosta. Löysin hyvin jemmaamani koukut, joten tein yhden kolmiosaisen kruunun lampuksi. Toinen, pienempi koukku päätyy kynttiläkruunuksi, mahdolliset koristelut jäi vielä mietintään.

Yhteisesti päädyimme pohtimaan jalkalampun tekoa pienestä valosarjasta. Ongelmaksi meinasi muodostua johdossa oleva paksumpi kohta (jossa oli mm. vastus), josta ei saanut läpi puuhelmiä, joista oli ensin tarkoitus tehdä lampun jalka. Lähdin sitten penkomaan varastojani ja löysin sukulaisilta saamani purkin, jossa oli erilaisia putkiliitososia. Niistä syntyi taatusti yksilöllinen "industriaalihenkinen" jalkalamppu.

Tässä vielä pari vaihekuvaa:

Lopuksi vielä kaikki illan tuotokset:

Oli taas hauska askarrella yhdessä. Kiitos Marika!

Sähkötöitä

Täällä Pohjois-Karjalassa on ollut vuodenvaihteessa paljon ongelmia sähköjen kanssa, koska tykkylumi on painanut puita ilmajohtojen päälle. Meillä ei ole ollut sähköongelmia reaalielämässä (koputetaanko puuta...) mutta ongelmia ilmeni nukkekodissa. Ensin meni kuistin valo pimeäksi. Jonkun ajan päästä, hieman ennen joulua, meni yhtäkkiä koko talo pimeäksi eli mikään sähkö ei toiminut. Otin yhteyttä Jorma Haviaan, joka talon on tehnyt ja sähköistänyt ja hän epäili heti, että vika on usb-liittimessä, jonka kautta sähkö taloon tulee. Sain ohjeen vaihtaa sokeripalaliitäntään eli poistaa usb-liittimen. Tein työtä käskettyä, mutta valot syttyivät vain yläkertaan.

Jorma epäili, että vastuksen puute on särkenyt osan ledeistä ja lähetti pari vastusta ja muutaman irtoledin. Ei auttanut, vastuksen lisäyksen jälkeen mikään valo ei toiminut ja kun vastuksen poisti, yläkerran valot toimivat. Diagnoosi: vastus oli väärän kokoinen, liian tehokas. Epäiltiin myös, että ledivalot ovat vioittuneet liiasta virrasta, joten päätimme, että vaihdan kaikkiin valaisimiin uudet ledit, jotka Jorma lähetti minulle.

Pääsin siis jälleen tekemään valaisimia ja pari uuttakin sain tehtyä, mutta toki korjasin monta entistä uuden ledin vaihdolla.

En sitten tullut kuvanneeksi muita valaisimia työvaiheessa, vain tuon dödöpallon, jonka kerhossa kuorrutin liima-vesiseokseen kastetulla langalla. Pääsin juottamaan johtoja kupariteippiin, kun piuhat piti saada kiinni sähköä johtavaan kupariin. En olisi varmasti ryhtynyt tähän hommaan ilman tätä "pakkoa", mutta tämä oli kyllä hyvä oppi mulle.

Lopulta tuli kuitenkin sellainen tenkkapoo, että mun oli pakko turvautua miehen työkaveriin, joka on sähkömies. Mulla loppui uskallus ja ymmärrys lähteä tutkimaan, missä kohti sähkö katkeaa eikä kulkeudu valaisimiin asti. Kävi ilmi, että yksi johto oli irti kytkentäpaneelista, mutta jotain muuta kummallista siellä oli myös. Mielestäni en ollut vaihtanut minkään johtojen paikkaa missään, mutta loppujen lopuksi kaikki valot saatiin toimimaan vasta, kun pari piuhaa oli vaihtanut paikkaa, vaikka talo oli toiminut niillä kytkennöillä monta kuukautta. En ymmärrä!

Koska valot oli aika himmeät vastuksen koosta johtuen, sähkömies ehdotti, että siinä voisi käyttää potentiometria vastuksen sijaan. Potentiometrin avulla voi säätää tehoa eli kirkkautta. Täytyy vain varoa, että ei laita liian paljon tehoa eli kirkkautta valoihin, sillä se syö ledit aika nopeasti.

Nämä sähköviritelmät jää onneksi sopivasti tekemäni "komeroseinän" taakse piiloon ja tarvittaessa voin säätää valaistuksen kirkkautta.

Yksi kuva dödöpallovalaisimesta käytössä:

Keittiö sai toisen kattovalaisimen. Ensin oli tarkoitus tehdä työvalo tiskipöydän taustaseinälle, mutta olin jo täyttänyt sen kaikenlaisella, niin siihen ei oikein enää mahtunut.

Pöydällä viime viikon ostoksiani: leipäjuustoa ja lakkoja. Nam! Toinen viime aikojen ostos löytyy keittiön ikkunalta eli perhosorkidea.

Doloresin alennusmyynnistä tilasin pari nukkea, jotka eivät varmaankaan ole talon asukkaita vaan tulivat vierailulle.

Valaistusta

Ryhdyin tekemään valaisimia tulevaa nukkekotiani varten (juu, tilattu on :)) ja eihän taaskaan kaikki mennyt kuin Strömsössä. Onneksi sentään tuo yllä oleva vähän hankalampi tekele onnistui kutakuinkin (ohje täältä) vaikka helmet olivatkin vähän turhan isoja. No, ensimmäinen tällainen, seuraavassa olen viisaampi.

Se, mitä varsinaisesti yritin tehdä, meni ihan pilalle. Tai ehkä sitä voi käyttää, jos siihen ei laita valoa, sillä valkoiseksi maalaaminen meni ihan kelvottomaksi, epätasaiseksi pinnaksi ja se näkyy, kun valo paistaa sisällä. Tässä valaisin ilman valoa eikä ihan lähikuvassa :)

En voi kokeilla uutta versiota ennen kuin sää lauhtuu. Ajattelin kokeilla spraymaalata, jospa siitä saisi tasaisemman pinnan. Maalaaminen vaatii vähemmän pakkasta, sillä ikkuna on pakko avata maalinkatkun takia eikä yli 15 asteen pakkasessa viitsi ikkunaa pitää kovin kauaa auki.

Muutama valaisin on kuitenkin jo valmiina.

Vaihdoin muutaman joulukalenteriluukun Sarin ja Minnan kanssa. Sunnuntaina avasin yhden Sarin pikkupaketin, josta paljastui tällaista kivaa:

Väännettiin rautalankaa jalkalampuksi

Pääsin jälleen mukaan Pohjois-Savon nukkekotiharrastajien kurssille Siilinjärvelle. Edellisen kerran olin aika tarkalleen kaksi vuotta sitten Ulla Antikaisen pitämällä metallilankatyökurssilla, jossa teimme keinuja ja tuoleja. Tämän kerran aiheena oli valaisin, mutta osa teki tuoleja ja muuta. Minä halusin tehdä jalkalampun. Olin ottanut muutaman valmiin lamppujohdon mukaan, mutta Ullan malli oli tehty valosarjasta, joten ostin häneltä 20 pienoislampun ledisarjan, josta yllä oleva valaisin saa valonsa. Paristokotelossa on ajastin, joten sekin on ihan hyvä juttu.

Viisi vahvempaa rautalankatankoa aseteltiin puukepin ympärille tasaisesti ja kiepautettiin muutama kerta ohuemmalla langalla ympäri, jotta tikut pysyivät paikoillaan. Kiinnityskohta oli se, josta alaspäin lähdettiin tekemään levenevä jalkaosa.

Kun se oli tehty sopivan kokoiseksi, pujottelin metallilankaan helmiä, joista sitten tehtiin myöhemmin kupuosa. Rungon punominen aloitettiin siitä kohdasta ylöspäin, mistä jalkaosa tehtiin alaspäin. Kieputin langan niin päin, että ulkopuoli jäi sileäksi ja kieputusosa jäi sisäänpäin.

Tämä oli ehkä osittain syynä ongelmaan, joka ilmeni, kun puutikku piti poistaa metallilankojen sisältä ennen kupuosan tekemistä. Puutikun funktiona oli pitää paksummat metallilangat "ojennuksessa" ja tehdä tilaa valaisimen sähköjohdolle. Puutikku piti siis poistaa, että valosarjan lamput saatiin vedettyä valaisimen rungon läpi ylös. Melkein meinasi jäädä tekemättä! Vaikka vedin hampaat irvessä tai työnsin kaikin voimin, puutikku ei inahtanutkaan mihinkään. Ei auttanut kiertäminen, ei poralla reikien tekeminen eikä mikään muu kuin tuli! Lähdimme siis pihalle polttamaan tikun pois metallilankojen välistä! Olihan homma.

Nokinen tekele piti tietysti pestä ennen kuin voin jatkaa työstämistä. Valosarjasta tehtiin valopallo rungon päähän ja sitten ryhdyttiin punomaan helmikupua. Tässä vaiheessa minun piti lähteä kotiinpäin Siilinjärveltä, mutta illalla sitten kotona punoin Ullan ohjeiden mukaan lampun valmiiksi. Valmiiksi pujottamani helmet eivät riittäneet ihan sellaiseen kupuun, mitä ensin olin ajatellut, mutta sujuvasti lennossa vaihdoin suunnitelmaa ja punoin väliin pelkkiä metallilankakierroksia. Valaisimesta tuli ihan kiva ja ainakin omanlainen!

Suuret kiitokset jälleen Ulla Antikaiselle ja naapurimaakunnan nukkekotiharrastajille!