Huonekalukittejä ja pääsiäisen yllätykset

 

Viime aikoina olen lukenut paljon kirjoja, joten askartelu on jäänyt vähemmälle. Dekkarit ja viihdekirjallisuus vie ajatukset milloin minnekin päin maailmaa, mutta toisenlaista ajatustyötä tuo askartelu. Siivosin pitkästä aikaa askarteluhuonettani ja tein "löytöjä". Muistin kyllä, että jotain kittejä mulla on tekemättä, mutta kun ne tulivat eteen, teki mieli tarttua välillä tekemiseen.

Olen joskus vuosia sitten nukkekotimessuilta ostanut Jane Harropin keittiönpöytäkitin, jonka halusin nyt ensin tehdä. Kömmähdyksiä tuli paloja liimatessa, ihan selvästi harjoituksen puutetta :) Onneksi sain irroitettua virheellisesti liimaamani palat ja pöydästä tuli sellainen kuin pitikin. 

Yhden vaihekuvankin muistin ottaa :)

Pöydälle oli luontevaa tehdä kaveriksi pari tuolikittiä Gepetton paketeista. Siitä vaihekuvat jäi ottamatta. En saanut päätettyä väritystä tuoleille kuten en pöydällekään, joten kaikki ovat ihan puun värisiä. Ehtiihän sitä sitten maalata, kun keksin, mikä väri näille olisi paras.

Pääsiäiseksi tilasin Nukkekoti Väinölän verkkokaupasta itselleni yllätysmunan, jonka yllätykset ovat kivempia kuin suklaamunista löytyvät. Pientä askartelua ja osaksi valmiita tavaroita, oikein kivoja. Tässä muutama kuva yllätysmunasta.

Postauksen ensimmäisessä kuvassa on osa tavaroista valmiina.

Lisää kynttilänjalkoja

 

Viime viikolla askartelimme Marikan kanssa Fimosta kynttilöitä. Niistä tuli todellakin käsintehdyn näköisiä, kuten kuvastakin voi havaita. Kahta ihan samanlaista tuskin löytyy.  Väreinä valkoinen, keltainen ja metallinhohtopunaruskea (mistä lienen joskus hankkinut tuollaistakin Fimoa). Kuvassa pieni otos tuotoksistani.

Eilen illalla väänsimme rautalankaa kynttilänjalan muotoon. Minä halusin kokeilla kolmella runkolangalla yhden kynttilän jalkaa. Koristelangaksi käytin Tiimarin vanhan hintalapun sisältävää ohutta kullanväristä rautalankaa - vuosien takainen hankinta tuokin (tai tarkemmin vuosikymmenten takainen?). Ihan hauska lopputulos siitä tuli.

Marika teki kuuden kynttilän jalan minulla olevan mallin mukaan. Sitten Marika teki ihan omanlaisen kolmen kynttilän jalan, joka oli hyvä oivallus. Näissä vain mielikuvitus on rajana.

Näitä rautalankatöitä tulee varmasti väännettyä lisääkin, se on sen verran kivaa. Tosin täytyy pitää varansa, ettei oikea käsi rasitu liikaa ja kipeydy kovin. Vähän kerrallaan siis :)

Metallinen kynttilänjalka

 

Leena tuli kanssani askartelemaan ja toivomuksena oli tehdä metallilankatöitä. Minulla on kaunis 2016 Milja Förstiltä ostamani metallinen kynttilänjalka, jota käytimme esimerkkinä ja mallina askartelussamme. 

Aloitimme valitsemalla sopivan vahvuisia metallilankoja ja leikkasimme paksummat langat n. 12 sentin pituisiksi (8 kpl). Lankoihin tehtiin 90 asteen kulma n. kahden sentin päähän ja pitkät langat kiinnitettiin yhteen apulangalla. Sitten tehtiin jalustan punominen ohuemmalla rautalangalla.

Kun jalustan täyttö oli n. sentin kanttiinsa, lanka päätettiin pohjaan. Sen jälkeen otettiin pitempi ohut rautalanka, jota lähdettiin kiertämään varren ympäri n. 1,5 sentin matkalta. Siinä kohti erotettiin kaksi keskilankaa koristekoukeroita varten ja punomista jatkettiin vielä n. puolen sentin matka ylöspäin. 

Siinä jaettiin runkolangat kahteen osaan punominen jatkui kynttilänpidikkeiden jakoa varten. Yksitellen erotettiin langat muutaman millin välimatkalla toisistaan punomalla kumpikin haara loppuun saakka ohuella langalla.

Tässä vaiheessa tuli tehtyä virhe eli katkaisimme kynttilänpidikkeiden langat vähän turhan lyhyeksi ennen pidikkeiden kiertämistä. Mutta seuraavalla kerralla sitten paremmin :) Rungon koristelangat kierrettiin avoimelle kiehkuralle ja lopuksi jalustan sakaroiden päihin pyöräytettiin viimeistelevät rinkulat. Näiden muoto on makuasia, kiertäänkö ulos- vai sisäänpäin. Teimme kumpikin omat versiot.

Malli oikealla (eron kyllä huomaa)

Minulta löytyi sekä oikeita valettuja kynttilöitä että vanupuikkojen varsista tehtyjä "poltettuja" kynttilöitä, joita mallasimme kynttilänjalkoihin.

Kuvassa takimmaisena punaisten kynttilöiden kanssa mallimme.

Kiitos Leena, jälleen oli hauska askartelupäivä. Teimme myös muutakin, mutta niitä juttuja ei voi vielä paljastaa.

Joulukalenteria itselle ja muille

Olen avannut kaikki Nukkekoti Väinölän joulukalenterin luukut, mutta niiden sisällön työstäminen on vielä enemmän tai vähemmän vaiheessa. Osa valmiista tuotoksista on jo taloissa paikoillaan ja pari annoin ystävälleni Leenalle, kun kävin hänen luonaan viikko ennen joulua askartelemassa. 

Leenan kanssa saimme aikaan lumikengät nukkekotiväelle ja evääksi lohta. Sen koostumusta pähkäiltiin yhdessä ja saatiin ihan kelvollinen lopputulos aikaan.

Kuvassa vain pieni siivu valmista lohiainesta, josta veistelimme ohuita siivuja leipien ym. päälle laitettavaksi.

Marian joulukalenterista tuli monenlaisia kivoja tavaroita, joita tuossa ylimmässä kuvassa. Tässä muutama yksityiskohtaisempi kuva, jota kaikista en muistanut ottaa ennen kokoamista.

Tein myös Nellalle joulukalenterin, kuten monena vuonna aikaisemminkin. Yhteiskuvassa kaikkea muuta kalenterin sisältöä, sitten erikseen jouluaaton yllätys eli hevoslaidun. Ensin ajattelin laittaa pelkän laitumen (vanerille liimattu valmis "ruohomatto"), mutta sitten tulin siihen tulokseen, että se ei käy. Hevoset karkaa omille teilleen, jos laitumella ei ole aitoja. Aidan tolppien kiinnitys mietitytti pitkään, kunnes keksin käyttää puserrustukiholkkeja (niiden nimen sain Facebookista kavereilta kysymällä). Niihin pyöreää keppiä tolpiksi ja tolppiin rautalangasta kiinnikkeet aitalankaa varten. Tolpat voi nostaa pois holkeista esim. säilytystä varten. Laitumen veräjän kiinnitys helmillä ja rautalankakoukulla. Laitumelle tein oikeasta pihalta leikatusta heinästä kuivattamalla syötävää hevosille. Heinäkaukaloina salaattiruukusta leikatut osat (yhdestä tuli kaksi erilaista).

Joulukuussa oli Nukkekotiyhdistyksen järjestämä etäkurssi, jonka aiheena oli valotaulu. Se oli todella kiva Hannele Lemmetyisen vetämä parituntinen. Minun tekeleeni on vielä vähän vaiheessa, kun en ole saanut aikaiseksi "maisemoida" paristotelinettä, mutta kuva on tässä asetettu modernin talon pöydälle ja valo näkyy kivasti kuvan ja reikien läpi.

Jotta mukava minitekeminen ei heti loppuisi, tilasin itselleni Marialta myös joululahjan, jonka sisältö on kuvassa.

Joulukalenterin luukkujen avausta

Ostin taas itselleni Maria Malmströmin tekemän Nukkekoti Väinölän joulukalenterin, sillä minusta on todella mukava saada pieniä yllätyksiä. Kaikista mukavinta niissä on, että osa on valmiita, mutta osa tarvitsee omaa panosta esineen kokoamiseen ja maalaamiseen tms. Joulukuun ensimmäisestä luukusta paljastui lasten tuolin kitti eli laserleikatut osat tuolin kokoamiseen.

Tuoli oli helppo koota, kun osat sain irroitettua. Vain vähän liimaa ja se oli siinä. Olin nähnyt Facebookissa monenvärisiä tuoleja eri harrastajien tekemänä ja vaalean vihreä iski minuun, josten maalasin oman tuolini sekoitetulla vaalean vihreällä. Voi olla, että hieman vielä käsittelen tuota pintaa.

Tämän päivän luukusta paljastui laserleikattu levy, josta sai irroitella pieniä pyykkipoikia. Kyllä noilla jo jonkun pyykin narulle ripustaa :)

Eilisen luukun sisältö sen sijaan taitaa minulta jäädä tekemättä. Kolme pientä maatuskanukkea pitäisi maalata - pelkkä ajatuskin niiden koristelusta kammottaa. Ehkäpä keksin niille jotain muuta käyttöä.

Radiot ja jalkineita

 

Keurulla syyskuun alussa oli mahdollisuus tehdä radio tulostimen patruunan jätteistä (kuva alla). En ehtinyt sitä siellä tekemään, mutta otin pari aihiota mukaani ja tein nyt sitten kotona. Osia oli kahta eri kokoa. Kiitos Leena Asikaiselle materiaaleista ja ideasta. Leenalla on kyllä hyviä oivalluksia, joista tämäkin on hyvä esimerkki.

Olen tässä syksyn aikana tehnyt jälleen joulukalenterin Nellalle, joten paljonkaan tekemisiäni en voi tässä paljastaa. Mutta sentään jotain: omiin nukkekoteihini olen tehnyt parit kengät. Keuruulla saimme ohjeen pyykkipojasta tehtäviin hollannikkaisiin ja nekin ovat nyt vihdoin valmiit.

Vaihekuvia en taaskaan muistanut ottaa. Puinen pyykkipoika katkaistaan sopivasta kohti ja osaa muotoillaan kengän pohjan muotoon. Ohuesta nahkasta päällinen ja se on valmis. 

Toiset kengät tein Nukkekoti-lehdessä olleen crocsien ohjeen mukaan. Helpommalta näytti kuin mitä oikeasti oli. Käytännössä hammastuksen tekeminen pohjaan ja päälliosaan vaati paljon tarkkuutta, että osat sopivat toisiinsa. Minulla ei ollut kuin yhtä vahvuutta softista, joten sekin aiheutti päänvaivaa toteutukselle. Mutta jonkulaiset puutarhakengät sain aikaan.

Pienempi radio on löytänyt paikkansa modernista talosta.

Syksy on tullut taas

Jotain valmista sain aikaan syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Keuruulla pidetyllä perinteisellä Nukkekotiyhdistyksen viikonloppuleirillä. Tuula Palojärven ompeluohjeilla tehtiin paitoja ja hameita kivoista kankaista.

Täytyy tunnustaa, että en ole aikaisemmin tehnyt näin huolellisesti ompelutöitä eli silittänyt saumoja auki. No, jospa tästä ottaisi opikseen. Hameen teosta en muistanut ottaa edes yhtään vaihekuvaa.

Katri Mäkeläinen ohjasi kenkien tekoa. Sain Erkille tehtyä kävelykengät.

Huopatyyny on Leena Asikaisen ideoimasta ja kokoamasta kirjailupaketin sisällöstä tehty. Paketissa oli erivärisiä pieniä huopapalasia, joista voi tehdä tyynyn, laukun, seinävaatteen tms. kirjailemalla paketissa mukana olleilla langoilla ja ohjemonisteen kirjontaohjeilla kuvioita kankaalle. Vielä jäi paljon materiaalia jäljelle.

Neulepajaa ohjasi Teija Hämälä. Aloitin neulomisen, mutta totesin, että nykyisillä silmälaseillani se on toivotonta touhua. Onneksi uudet lasit ovat tilauksessa, niin pääsen neulomaan ehkä vielä itsekin tällaisen puseron, minkä Riitta sai aikaan Keuruulla.

Tein myös joitakin vuosia sitten ostamalleni Silja Ruokokosken tekemälle nukelle mekon ja housut. Tyttö ei ole löytänyt paikkaansa nukkekotimaailmassani, joten myin sen Arjalle, joka kovasti halusi ostaa tytön. Nyt se sai varmasti paremman kodin.

Lopuksi vielä muutamia yhteiskuvia koko porukan viikonlopun tuotoksista. Paljon kauniita vaatteita saatiin aikaan ja aivan huikeita kenkiäkin. Neuleet olivat useimmilla vielä keskeneräisiä, mutta muutama melkein valmiskin saatiin yhteiskuviin. (kuvat aukeavat isommaksi, kun klikkaat kuvaa)

Ostin Nukkekotiyhdistyksen keräilykalusteen, joka on jälleen PikkiSETin taattua laatua. Kokosin keinun kotona ja maalasin sen punaiseksi (onpa yllätys :)) Maire sai ylleen Keuruulla tekemäni asun ja ihailee keinussa olevaa huopatyynyä-