maanantai 31. joulukuuta 2018

Kynttiläkruunu

Noita kuohujuomapullon metallihäkkyröitä on kertynyt erinäisistä paikoista ja niistä olen tehnyt jo aika monta tuolia. Näin muutama viikko sitten Kajaanin Mininikkareiden näyttelyssä kynttiläkruunun, joka oli tehty tästä metalliosasta ja se jäi mieleeni ehdottomasti kokeiltavana mallina.

Yksi kruunu tulee siis yhdestä korkin metallisuojasta. Lisäksi tarvitaan vain sivuleikkurit, pihdit, helmihattuja (tai jotain vastaavaa kynttilän pohjaksi) ja esim. askartelupunosta pohjaympyrän "vahvistamiseksi". Tai voishan sitä kokeilla ilman vahvistustakin, sillai pelkistetysti.
Tuossa siis eri vaiheita. Sivuleikkureilla katkaistaan tuo pisin osa, jolla avataan pullossa oleva metallisuojus. Sitä ei heitetä pois, vaan siitä leikataan tarvittavia muita osia.

Kun "jalat" on taivutettu yhteen, ne liitetään toisiinsa pyöreällä metallilenkillä. Sen jälkeen katkaistaan mutkalle taivutettu metallilanka ja pujotetaan se alakautta metallilenkkiin siten, että keskelle tulee rengas, josta kynttiläkruunu voidaan ripustaa. Sivulenkurat taivutetaan kiinni, jotta ripustin pysyy paikoillaan.
Lopusta irrotetusta metallilangasta voidaan tehdä ripustuskoukku. Sitten vahvistetaan askartelupunoksella pohjaympyrä. Yksi punos riitti kahteen työhön. Kynttilät on tehty pumpulipuikon muovivarresta leikkaamalla sopivia pätkiä, jotka on maalattu (epämääräisen näköisesti) valkoisella akryylimaalilla. Sydämenä on mustaa ompelulankaa. Helmihattuja on tarkoituksella kahta eri kokoa, kumpi sinusta näyttää paremmalta?

Vaihdoin joulukalenterin kolme luukkua Sarin ja Marja-Liisan kanssa. Omista töistäni en ottanut kuvia (kuusenkynttilät, kansiot ja kirjat, korurasia helmineen), mutta tässä yhteiskuva saamistani yllätyksistä. Hyviä ideoita jälleen kerran, kiitos!

Vuoden viimeistä päivää siis eletään eli huomenna pitää muistaa kirjoittaa jo vuosiluku 2019. Hyvää alkavaa vuotta kaikille!

maanantai 17. joulukuuta 2018

Joulua, valoa



Näin joulun alla on kätevästi monenlaisia valosarjoja myynnissä ja niistä voi tehdä nukkekotiin näppäriä valaisimia. Marika hoksautti muutama viikko sitten, että mm. Tokmannilla myydään korkkivalaisimia, josta saa kivan jalka- tai pöytälampun. Olin ensin ihan ihmeissäni, että mikä kumman korkkivalaisin, kunnes selvisi, että valolanka on tarkoitettu laitettavaksi esim. pulloon, johon korkiksi tuleee paristot sisältävä pyöreä, korkin mallinen kotelo. Näitähän oli siis ostettava.
Tein jo vähän aikaa sitten kirpparilta ostamastani lautasliinarenkaasta (ehkä se on siihen tarkoitettu) yhden valaisimen, toisen tein viime viikolla kerhossa. Parin yrittämisen ja erehdyksen kautta sain aikaiseksi ohuesta kartongista vekkivarjostimen, jossa ei ole laskosten lisäksi muuta kuin vähän liimaa saumassa ja yläreunassa lanka pujotettuna, jotta varjostin pysyy koossaan. Aika näppärä, vaikka itse sanonkin.
Viikon päästä on jo jouluaatto!

lauantai 15. joulukuuta 2018

Huovutusta

Marikalla on työn alla seimikuvaelma, johon tarvitaan ihmisten lisäksi myös eläimiä. Nuket hän on tehnyt jo itse ja nyt ryhdyttiin yhdessä kokeilemaan, miten saadaan huovuttamalla lammas aikaiseksi. No, ei me mitään mestareita olla tuossa lajissa, mutta jotenkin kuitenkin lammasta muistuttavat hahmot saatiin aikaiseksi. Groenendael oli mukana mittakaavana ja kyllä näkee, että sen on tehnyt taitava tekijä (Emilia Eskola), niin rodunomaisen näköinen huovutettu koira on. Hauskaa hommaa tuo huovutus kyllä on, otamme jonain toisena päivänä uusiksi muiden eläinten teon merkeissä.

Leenalta tuli joulukortti ja siinä oli mukana ihania pieniä koristeita: paperilintu, kuusijono ja koirataulu. Kiitos, Leena!


maanantai 5. marraskuuta 2018

Puusohva

Olin eilen Leppävirralla PikkiSETin järjestämällä puusohvakurssilla. Kurssin oli tilannut Leppävirran Ministelijät ja pääsin mukaan kivaan päivään, josta kiitos kaikille asianosaisille!

Kari oli leikannut valmiiksi suoria kappaleita ja rimoja, mutta emme suinkaan lähteneet vain yhdistelemään valmiita palasia. Ei, kotitehtävänä oli suunnitella millainen sohvan selkänojasta ja mahdollisesti käsinojista tulee. Jotku olivat tehneet suorastaan pahvimallin valmiiksi ja sehän oli helppo piirtää sitten liimapuuhun muodot jäljentäen, mutta minä olin vain kopioinut netistä kuvan, jonka mukaan sitten mittailin puulevyyn leikattavat muodot.

Karilla on autotallissa monenlaisia puuntyöstöön käytettäviä koneita, useimmat niistä Proxxon-merkkisiä. Kuviosahalla leikkasimme muodot sohvan selkänojaan ja loppuviimeistely hiomalla erilaisissa hiomakoneilla, tai pientä sipistelyä hiekkapaperilla.

Puusohva kasattiin Karin ohjeiden mukaan: ensin jalat sivupaloihin, sivut selkänojaan ja niiden väliin pohjalevy, niin suorat kulmat oli helppo saada aikaan.


Sitten oli vuorossa sivustavedettävän osan teko, josta työvaiheesta en tullut ottaneeksi edes kuvia! Tärkeintä oli mitoittaa kappale niin, että sohvan saa avattua ja jalat mahtuvat sohvan kiinni ollessa siististi vierekkäin. Lopuksi puulevystä leikattiin kansiosa ja se oli siinä!

Yllä olevassa kuvassa on kurssilaisten tuotokset eli kaikissa oli tekijänsä oma kädenjälki. Oranssi sohva oli mallikappale.

Kotona laitoin kulmiin pienet koristesorvaukset ja maalasin sohvan valkoiseksi.
Sohva löysi paikkansa makuuhuoneen seinustalta. Hieman avattuna siihen sopii mainiosti Keuruulla syksyllä 2015 tekemäni patja.

Maire istuu tyytyväisenä takkatulen ääressä sohvalla ja miettii, millaiset petivaatteet sohvalle saisi vaikkapa yövieraita varten.


Suuret kiitokset Riitalle ja Karille kurssipäivästä teidän kotona ja Leppävirran Ministelijöille rattoisasta askarteluseurasta.

lauantai 3. marraskuuta 2018

Pikakalusteita


Tarvitsen pientä pöytää lahjoitusprojektiimme eli Lundby-kokoiseen nukketaloon. Keksin sen sitten tehdä pöytälevyn palasesta vaneria (jonka puolitin eli saan myös toisen pöydän tarvittaessa) ja jaloiksi yksinkertaisesti leikkaamalla salaattiruukusta osia. Tein jaloista kaksinkertaiset eli ennen kuin liimasin ne paikoilleen pöytälevyyn, liimasin kaksi osaa yhteen ja annoin kuivua. Näin sain jalasta tukevamman.


Pöydän kaveriksi olen aikaisemmin tehnyt pari tuolia. Nuo vaaleanpunaisella huovalla päällystetyt on tähän mittakaavaan, takana on 1:12 tuoli.

Tein myös "lipaston" päällystämällä pahvipakkauksen ohuella viilulastulla kauttaaltaan ja kanneksi löysin vastaavan tyyppistä materiaalia, mutta paksumpaa, joka sopii kanneksi paremmin. Lakkasin kertaalleen koko lipaston ja kuvassa ovenkahvat ovat vasta liimattu, kuten liiman väristä voi päätellä.
Tämä lipasto tulee lahjoitustaloon akvaariopöydäksi, kaapissa säilytetään sitten siihen kuuluvia tarvikkeita (oikeasti kaappi ei aukea ollenkaan, ovet on vain muka olemassa). Jalkoina neliönmuotoiset puuhelmet.

Kerhossa askartelin rikkalapion ja lastan, kun harjan teko ei sujunut vääristä materiaaleista johtuen, mutta nyt sain tehtyä myös harjan ja tämäkin tekele päätyy Rantakylän kirjastoon lahjoitettavaan nukkekotiin. Materiaalina pahvia, coctailtikku, grillitikku ja harjakset meikkisiveltimestä. Akryylimaalia ja folioteippiä sekä liimaa tarvitaan myös tämän valmistamiseen.
Muita viime aikojen askarteluja ei sitten paljasteta, sillä joulukalenteritouhut ovat kiivaimmillaan :)

sunnuntai 21. lokakuuta 2018

Ruukkukukkia ja valaisimia

Aamupäivällä askartelin muutaman kaktuksen Soft claysta ja hammasharjan harjaksista. Noihin voisi vielä kietaista vähän vanua harsoksi tai sitten jättää noin. Harmaissa ruukuissa (Minihalin paperiruukkuja) on kuivakukkia istutettuna kahvinporo-liima-seokseen. Niiden loppusijoituspaikka tulee olemaan Rantakylän kirjastoon sijoitettava kerhossa yhteistyönä kunnostettava talo. Tiskipöydän kansi oli myös työn alla, mutta siitä en tullut ottaneeksi kuvaa. Valmiina sitten kuvataan :)

Iltapäivällä askartelimme jälleen Marikan kanssa. Marika saa kohta oman rintamamiestalonsa, johon hän tarvitsi valaisimia, joten niitä päätettiin tehdä. Minäkin tein yhden lampun (ilman valoa) deodoranttipallosta. Löysin hyvin jemmaamani koukut, joten tein yhden kolmiosaisen kruunun lampuksi. Toinen, pienempi koukku päätyy kynttiläkruunuksi, mahdolliset koristelut jäi vielä mietintään.

Yhteisesti päädyimme pohtimaan jalkalampun tekoa pienestä valosarjasta. Ongelmaksi meinasi muodostua johdossa oleva paksumpi kohta (jossa oli mm. vastus), josta ei saanut läpi puuhelmiä, joista oli ensin tarkoitus tehdä lampun jalka. Lähdin sitten penkomaan varastojani ja löysin sukulaisilta saamani purkin, jossa oli erilaisia putkiliitososia. Niistä syntyi taatusti yksilöllinen "industriaalihenkinen" jalkalamppu.
Tässä vielä pari vaihekuvaa:

Lopuksi vielä kaikki illan tuotokset:
Oli taas hauska askarrella yhdessä. Kiitos Marika!

lauantai 6. lokakuuta 2018

Nakut vaatetettu


Perjantai-ilta ja telkkarissa Vain elämää. Aloitin toki hieman aikaisemmin illalla tuon puna-valko-musta-raitaisen mekon teon, mutta suurin osa valmistui ohjelman aikana. Näissä vaatteissa menin yli siitä mistä aita on matalin. Merin raitamekko on itse asiassa ommeltu vartalo-osa, johon liimattu "henkselit" etu- ja takakappaleeseen kiinni. Hihat ovat irtonaiset! Niistä on ommeltu vain sivusauma. Kangas on sellaista, joka ei purkaannu helposti, joten kaikki huolittelut on tekemättä. Mutta on sentään mekko päällä, ettei tarvi näin syksyllä olla ilman vaatteita.

Annin mekko on jo kesäkuussa tehty ja nyt vähän tuunattu ompelemalla pitsi helmaan. Jalkoihin ja käsiin liimasin brodyyrinpalaset peittämään epäesteettisen näköistä aluspukua. Annille tekaisin myös valkoiset helmet, ne sopivat mielestäni tähän asuun mainiosti. Kummallakin neidillä on maalatut tossut jalassa.

Päätin, että koska näissä neitosissa on paljon samaa näköä, he ovat serkukset Anni ja Meri. Ainakin toistaiseksi ovat sinkkuja.
Anni on punatukkainen romantikko, tykkää koruista ja pitseistä ja muusta hörhellyksestä.

Meri on tummatukkainen neiti, joka ei vielä tiedä mikä hänestä tulee "isona".

lauantai 15. syyskuuta 2018

Uusi nukke ja näppärä pikkupöytä

Nukkekotiyhdistyksellä on nyt myytävänä näppärä Pikkisten tekemä pikkupöytä, joka on helppo koota kitistä. Tarvitaan vain vähän liimaa ja jos ei halua puun väristä pöytää, jotain maalia pintaan. Laatikko ei aukea.

Siinä kuvat, mistä lähdetään liikkeelle eli pikku paketti, joka kulkee hyvin kirjeessä.

Tänään Marikan kanssa oli ohjelmassa nuken teko. Siinä vierähtikin muutama tunti ja ihan valmista ei syntynyt, mutta kumpikin tekee sitten loppuun yksin. Välillä tarvittiin läppäriltä kuvia inspiroimaan, kun ensin olin tarkistanut Keuruun kuvista, miten se homma oikein aloitettiinkaan.  Saatiin yllättävän hyvän näköiset nuket aikaan, hyvä me!


Tässä ensin Marikan miesnukke:


Ja sitten minun vielä nimetön nainen:


Tuo aluspuvun tekeminen ei ole oikein hanskassa, mutta sehän onneksi jää varsinaisten vaatteiden alle eikä juurikaan näy - toivottavasti. Pitää varmaan seuraavaksi ryhtyä vaatturiksi, nyt on jo kaksi nukkea puettavana.