Ressun koppi valmistuu

Tuolta se nyt näyttää ilman kantta eli suojapleksiä. Sain laitettua paikoilleen kalastusvehkeet, kirjoituskoneen, levysoittimen ja muutaman päähineen. Takan päälle pari kuvaa Ressun sisaruksista ja "hopeiset" kynttilänjalat.

Tähän  Ressun asuntoon voi käydä tutustumassa lähemmin Pyhäselän kirjastossa heinäkuussa, kun Joensuun seudun nukkekotiharrastajien töitä on näytillä kirjaston aukioloaikoina 2.-30.7. Alla olevassa mainoksessa on kerhon yhdessä kunnostamasta ja kalustamasta talosta kuva. Vielä ei ole ihan varmaa, saammeko tuon talon esille näyttelyymme, mutta kuva on kuitenkin meidän töistämme.

Seinäjoen näyttely Nukkekotitunnelmia on ohi

Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseossa Seinäjoella järjestettiin Nukkekotiyhdistyksen näyttely suomalaisista nukkekodeista 4.11.2016-29.1.2017. Näyttelyssä oli mukana kahden eri mittakaavan rintamamiestaloja (1:12 ja 1:18), kaksi kerrostaloa, joissa yhteensä 10 yksiötä ja 10 kaksiota sekä alakerran aputilat (liikehuoneistoja tai sauna ym.), kauppahuoneen pihalla pidetyt markkinat, taidokkaita töitä lasivitriineissä ja kuvia seinillä. Kerrassaan hieno näyttely, jota voin kehua, sillä itse en ollut sitä rakentamassa, ainoastaan purkamassa. Näyttelyn näkeminenkin jäi viime tippaan eli viimeiseen aukiolopäivään. Silloin museossa oli myös pari työpajaa ja minimarkkinat, joten katsottavaa (ja kuvattavaa) riitti. Ja yleisöä eli maksavia asiakkaita! Museon väki oli todella ilahtunutta, kuinka suosittu näyttely oli ja kuinka paljon hyvää palautetta se sai.

Tässä muutama tilannekuva viimeiseltä päivältä (kuvan saan isommaksi klikkaamalla kuvaa):

Kuvassa oleva nukketalo myytiin aika nopeasti. Hyvä niin!

Aila Latva-Karjanmaa opasti nonstop-pajassa käsityökorin ja lankakerien tekemistä.

Hanna Meronen opetti pajassaan eläimen huovuttamista.

Hieno villakoira syntyi huovutuspajassa!

Minun töitäni oli hyvin vähän esillä, mutta jotain sentään: postinkantaja kärryineen.

Päivällä minulla oli aikaa ja mahdollisuus myös tehdä ostoksia. Kaikenlaista kivaa oli tarjolla ja sitten ei osaa päättää mitä haluaa eikä muista, mitä tarvitsee. Jotain pientä tuli hankittua kuitenkin.

Ai miten niin punamustia mattoja.... :D

Villatakki on Leila Finnlundin tekemä ja oli hävyttömän halpa, 3 euroa. Ehdotinkin, että hyvin voisi ykkösen lisätä hintaan eteen.

Tiinalta ostin purkin pieniä helmiä ja patalaput ja sain ilmaiskorista tulevaan akvaarioon kaloja.

Kun kello oli 16 ja näyttely sulkeutui, silloin alkoi tohina. Museon työntekijät irrottivat pleksejä, niin että talojen omistajat ja muut hakijat pääsivät purkamaan ja pakkaamaan tavaransa. Puolitoista tuntia ja homma oli jo sillä mallilla, että lopputehtävät oli jätettävä maanantaille. Silloin tultiin hakemaan loput tavaroista ja itsekin lastasimme autot täyteen. Maijan auto oli suorastaan tilaihme, sinne sopi monenlaisia kiinteistöjä. Minunkin autoon pakattiin tavaraa melkein kattoa myöten, mm. pari yksiötä ja yksi 1:12 rintamamiestalo sekä muita tiloja ja tavaroita. Kotimatkalle päästiin jo 11 maissa maanantaina. Kiitos kaikille näyttelyn järjestelyissä mukana olleille!

Vihdoinkin kuisti ja sitten näyttelyyn

Vihdoinkin Lillillä on kuisti ulko-oven yhteydessä. Että ei olisi jäänyt viime tippaan, sain keskiviikkona liimattua kannatinpylväät ja portaat paikoilleen, katon liimasin jo maananantaina. Tänään sitten vein koko talon Joensuuhun näyttelyyn kauppakeskus Metropolin näyteikkunaan Kukkakauppa Astrantian viereen Niskakadun puolelle. Meillä oli oikein mukavat näyttelyn pystytystalkoot aamupäivän ajan. Minulla oli kamera mukana, mutta akku olikin mennyt tyhjäksi eikä tietenkään ollut vara-akkua mukana, joten kunnon kuvat jäi saamatta. Otin näyteikkunasta pari kuvaa kännykällä, mutta eihän se sama asia ole. 

Joensuun seudun nukkekotiharrastajat näkyy nyt sitten näyteikkunassa kolmen talon ja muutaman roomboksin verran. Ikkunassa on myös meidän esite ja Nukkekotiyhdistyksen esite ja yhteystiedot nettisivuille. Minnan ja minun blogin osoite on myös qr-koodina tarjolla kiinnostuneille, blogiosoite on toki myös luettavassa muodossa.

Kuvissa on siis pahat heijastukset, mutta ehkä niistä jotain näkee. Ja parhaiten tietysti näkee, kun menee paikan päälle katsomaan. Näyttely on koko maaliskuun 2015 esillä!

Hauskana yksityiskohtana on Kaisan tekemä "valmistusesimerkki".