Lapsi

Nukkekotiin saapui lapsi. Tyttö on nimeltään Emma, jolla lapsuus on ollut vähän vaivalloista. Jalka meni poikki jossain vaiheessa ja leikit oli pitkäksi aikaa leikitty. Nyt jalka on saatu ainakin käyttökelpoiseen kuntoon, joten Emma tuli tekemään tuttavuutta koirien kanssa. Koirat on nimetty meidän ensimmäisten koirien mukaan eli Ora oli eka groenendael ja Titi oli eka schipperke.

Tiistaina kerhoillassa ryhdyin ortopediksi ja purin nuken rakenteita sen verran, että pääsin jyvälle, mitä jalalle on tapahtunut. Nuken sisällä oli n. 2 mm vahvuinen metallilanka jalkojen runkona ja vasemman jalan metallilanka oli irtipoikki. Ilmankos jalka retkotti melkein sentin pitempänä kuin oikea jalka.

Kuvassa ei näy metallilanka vaan superlonlevy, jota oli pehmusteena metallilangan ympärilllä. Kiersin poikkinaisen metallilangan ympärille ohuella metallilangalla liitoksen ja laitoin liimaa ja käärin koko systeemin vanuun. Varmasti parempi ja toimivampi olisi tullut, jos olisi purkanut koko nuken, mutta en viitsinyt. Nukke on tehdastekoinen ja olen sen ostanut osana sekalaista nukkekotitavaralaatikkoa. Vasta seuraavana päivänä pääsin jatkamaan jalan korjaamista kiertämällä uuden ohuen rautalangan superlonin päältä jalkaa vahvistamaan ja sitten pehmustetta lisää päälle.

Kerhossa aloitin nukelle vaatteen teon, kun illan aiheena oli vaatteet. Leikkasin nukelta riisumani puseron kaavalla uuden vaatteen, josta piti tulla ensin pusero, mutta leikatessani keksinkin jatkaa helmaa ja siitä tuli mekko. Liian lyhyt, tietysti. Sitä piti sitten jatkaa toisella kankaalla.

Tarkkasilmäinen huomaa, että alkukuvissa nukella on letit. Ne olivat sellaisessa liimamöykyssä kiinni, että en tykännyt yhtään ja leikkasin letit pois. Koska en todellakaan ole mikään parturikampaaja, nuken kampaus on nyt sen mukainen eli huonosti kynitty sekasotku. Mutta sehän on nykyaikaa, eikö niin? Joka tapauksessa pidän siitä enemmän kuin liimamöykkyisistä leteistä.

1.7.2013 Ostoksia

 

Tänään sain kivaa postia. Olin tilannut Emilia Eskolalta huovutettuja koiria nukkekotiin ja niistä tuli oikein hienoja. Eikä koiria voi tilata tarkentamatta, mitä rotua niiden pitää olla ja tässä tapauksessa ykkösasia oli tolleri, josta tulikin oikein aidon näköinen. Annoin sille nimeksi Demini, mutta lopulta nukkekodin saaja voi sitten nimetä koiran mieleisekseen. Ja kun koiraa lähtee tilaamaan, ei yksi riitä. Mulle kans eli piti saada myös groenendael ja schipperkekin. Ne tulevat asumaan varmaankin jossain tulevassa roomboxissa... Kaverit sai tulla Deminille kylään, kun talon remontti on vielä pahasti kesken.

Sipu seisoo tulitikkuaskin päällä, että näyttäisi yhtä isolta kuin luulee olevansa :) Belgin ilme on minusta söpö ja muutenkin uskomattoman hienoja ovat nämä kaikki. Kannatti tilata.

Remontista sen verran, että yläkuvassa näkyy olohuoneen lattia ja tapetoituja seiniä vähän, alemmassa on makuuhuoneen lattia ja seinät ovat vielä ihan laittamatta. Viime aikoina on ollut niin kuuma tuolla oikean talon yläkerran harrastushuoneessa, että ei ole voinut kuvitellakaan tekevänsä yhtään mitään. Mutta kyllä se tästä viileneekin ja kaikenlaisia suunnitelmia ja ajatuksia pyörii. Ja lomakin alkaa ihan kohta!

Viikonloppuna kävimme ystävän kanssa Savitaipaleella nukkekotimarkkinoilla ja sieltä tarttui mukaani tässä vaiheessa täysin tarpeettomia esineitä, mutta kun ne oli niin ihania. Vai mitä sanotte näistä hedelmistä:

Hedelmät on laitettu kuvausta varten mehutölkin korkkiin :) Tekijä on selkeästi erikoistunut hedelmiin ja vihanneksiin ja muuhun syötävään.

Ostin myös pakkauksia, joita Leea Lehelmä teki myös paikan päällä. Oli ilo jutella ja seurata homman edistymistä. Hyviä vinkkejäkin sain ja paljon intoa suunnitella omia juttuja. Markkinoilla oli myös nähtävänä monia todella hienoja roomboxeja eri tekijöiltä, joten todella kannatti käydä vaikka matkaa kertyikin melkein 300 km suuntaansa. Mutta kun ottaa reissun retken kannalta, kuten me otimme ja sääkin suosi (tosin messupaikalla oli suorastaan liian kuuma), niin mikäs oli ollessa.