Lapsi

Nukkekotiin saapui lapsi. Tyttö on nimeltään Emma, jolla lapsuus on ollut vähän vaivalloista. Jalka meni poikki jossain vaiheessa ja leikit oli pitkäksi aikaa leikitty. Nyt jalka on saatu ainakin käyttökelpoiseen kuntoon, joten Emma tuli tekemään tuttavuutta koirien kanssa. Koirat on nimetty meidän ensimmäisten koirien mukaan eli Ora oli eka groenendael ja Titi oli eka schipperke.

Tiistaina kerhoillassa ryhdyin ortopediksi ja purin nuken rakenteita sen verran, että pääsin jyvälle, mitä jalalle on tapahtunut. Nuken sisällä oli n. 2 mm vahvuinen metallilanka jalkojen runkona ja vasemman jalan metallilanka oli irtipoikki. Ilmankos jalka retkotti melkein sentin pitempänä kuin oikea jalka.

Kuvassa ei näy metallilanka vaan superlonlevy, jota oli pehmusteena metallilangan ympärilllä. Kiersin poikkinaisen metallilangan ympärille ohuella metallilangalla liitoksen ja laitoin liimaa ja käärin koko systeemin vanuun. Varmasti parempi ja toimivampi olisi tullut, jos olisi purkanut koko nuken, mutta en viitsinyt. Nukke on tehdastekoinen ja olen sen ostanut osana sekalaista nukkekotitavaralaatikkoa. Vasta seuraavana päivänä pääsin jatkamaan jalan korjaamista kiertämällä uuden ohuen rautalangan superlonin päältä jalkaa vahvistamaan ja sitten pehmustetta lisää päälle.

Kerhossa aloitin nukelle vaatteen teon, kun illan aiheena oli vaatteet. Leikkasin nukelta riisumani puseron kaavalla uuden vaatteen, josta piti tulla ensin pusero, mutta leikatessani keksinkin jatkaa helmaa ja siitä tuli mekko. Liian lyhyt, tietysti. Sitä piti sitten jatkaa toisella kankaalla.

Tarkkasilmäinen huomaa, että alkukuvissa nukella on letit. Ne olivat sellaisessa liimamöykyssä kiinni, että en tykännyt yhtään ja leikkasin letit pois. Koska en todellakaan ole mikään parturikampaaja, nuken kampaus on nyt sen mukainen eli huonosti kynitty sekasotku. Mutta sehän on nykyaikaa, eikö niin? Joka tapauksessa pidän siitä enemmän kuin liimamöykkyisistä leteistä.