Joulun odotusta eli joulukalenterin yllätyksiä

Maria Malmströmin Nukkekoti Väinölän joulukalenteri on ollut suorastaan pakko hankkia joka vuosi, kun se on tehty (tämä on neljäs joulukalenteri). Teen tilauksen yleensä heti, kun se tulee myyntiin eli jo kevättalvella, että varmasti saan omani joulun odotukseen. 

Luukusta nro 1 paljastui heti askarreltavaa eli puinen lokerikko. Valmistuttuaan se löysi tiensä rintamamiestalon askarteluhuoneeseen pulpetin päälle.

Luukusta nro 2 tuli rukinlapa, jolle ei tarvinnut tehdä muuta kuin laittaa se rivitalon seinälle muiden aikaisemmista kalentereista tulleiden rukinlapojen seuraksi. Tämä uusin on rivissä ensimmäinen vasemmalta.

Luukusta nro 3 eli tänä aamuna sain jälleen askarreltavaa, sillä siellä oli koottava roombox. Kokosin sen ohjeen mukaan tapetoimalla seinät ensin paperilla ja sitten liimasin seinät paikoilleen. Roomboxin paikka on tietenkin rintamamiestalon askarteluhuoneessa, jossa sitä on alettu jo sisustamaan mallaamalla paperisella kuusella, josko siitä tulisi joulukoriste. Saa nähdä, miten käy :)

Ompelukone joutui siirtymään pulpetin päälle roomboxin tekoajaksi.

PS. Huomaatko, miten kätevä ikkuna-aihio tuli kalenteriroskasta? Ihan sen vuoksi piti kuvata paketin sisältö.

Vanha lääkekaappi

 

Sain siskoltani viime- tai toissavuonna tai joskus vanhan lääkekaapin, joka oli menossa roskikseen. Ajattelin, että siitä voisi joskus tehdä jonkulaisen roomboksin. Nyt sitten tänä keväänä iski ajatus, mitä siihen kaappiin tulee. Yhteen "huoneeseen" halusin esille erilaisia leluja, joita on kertynyt nukkekotitavaroihin eikä taloissani oikein ole lapsia, jotka niillä leikkisivät. Sitten kun näin kirjastossa näyttelyn, jossa oli kaktuksen muotoinen massasta tehty kasvi, lamppu syttyi päässäni: Remppu autiomaahan kaktuksen kanssa. (Itse asiassa se näkemäni "kaktus" olikin joku merenpohjassa oleva kasvi, mutta muoto oli kovin sama kuin autiomaan kaktuksissa, joten ensinäkemältä siis erehdyin).

Ylin kerros siis sisältää lastenhuoneen. Tein varta vasten pöydän pahvista ja puulevystä ja jakkarat korkeista, sekä ikkunan seinälle lehtikuvasta, kahvitikuista ja muovista. Kaikki muut tavarat on ostettu mikä mistäkin tai saatu joulukalenterista, suklaamunista, printeistä jne. Yritin saada huoneeseen sopivaan mittakaavaan Tenavat-hahmoista Tellun ja Epun (ovat sisaruksia), mutta vielä en ole sellaisia löytänyt. Voi olla, että yritän tehdä joskus itse huovuttamalla, jos ei muu auta.

Sitten oli aavikon vuoro. Remppu, joka on Ressun veli, asuu aavikolla seuranaan vain kaktuksia ja aavikon kuivia risupalloja ja kiviä. Aavikko syntyi vaaleanruskeasta huopakankaasta ja kivistä, ohuesta hiekasta kuorrutettuna. Aloitin tekemisen kaktuksesta.

Kaktuksen piikit ovat ohutta rautalankaa, jota pistelin Fimosta tehtyyn kasviin. Käsittelin piikkejä keltaisella akryylivärillä ja kaktuksen pintaan lisäsin vähän elävyyttä myös akryylivärillä paiston jälkeen. Muu maisema pitää sisällään rautalangasta väännetyn kuivuneen pensaan, oikeita pieniä kiviä ja ohuesta lastusta rutistetut pallot sekä Fimosta tehdyt pari pienenpää kaktusta.

Alimmaiseen matalaan huoneeseen laitoin Amadeuksen pianoineen Beethovenin sävelten ympäröimien seinien sisään. Nurkassa oleva kliivia somistaa esiintymistilaa.

Korkeimpaan tilaan sain yhtäkkiä idean leijoja syövästä puusta, kun lueskelin vanhoja Tenavat-sarjoja.

Puun rakennetta piti miettiä vähän pitempään, kunnes päätin tehdä sen rautalangasta, silotteesta ja lehvästön vihreästä huovutusvillasta.

Maalasin puun rungon ruskealla akryylivärillä. Maasto on valmista nurmikkopohjaa. Leija on tehty tikuista, paperista ja vahvasta langasta. Samassa langassa roikuu tietenkin myös Jaska Jokunen, jonka leijalennätys päättyy yleensä aina siihen, että leijoja syövä puu vie leijan. Joskus käy Jaskallekin huonosti.

Kitarasta roomboksiksi

Kummityttömme, Nellan äiti, täyttää pyöreät 30 vuotta, joten sain viime hetken idean tehdä lahjaksi roomboksin. Aihioksi löytyi kummitytön vanha opettelukitara, jonka sain hänen vanhemmiltaan tähän tarkoitukseen. Poistin kitarasta kielet ja leikkasin etuosaan aukon, josta voin tehdä tilan tavaroille.

Roomboksin pitää tietysti kuvastaa saajansa harrastuksia ja muita kiinnostuksen kohteita, joten soittimet oli ehdottomasti sinne tehtävä, samoin kuin pesäpallovehkeet. Paloauto kertoo työsopimussuhteisesta palomiestehtävästä.

Tavarat ovat pitkälti omia tekeleitäni lukuunottamatta paloautoa, joka on ostettu lelu, jota tuunasin oikeanlaisilla tunnuksilla. Pöydällä on myös ostotavaraa: samppanjapullo (oikeasti kynttilä), ruusut ja kakku (ostettu Leppävirran minimarkkinoilta pari viikkoa sitten), vain kortti on omaa tekoa.

Soittimien rakentelussa käytin netistä kopioituja kuvia hyväksi. Soittimia minulla ei ollut malliksi käytettävissä, joten kuvien kanssa piti pelata, mutta pesäpalloräpylän sain sentään malliksi Marikalta. Ilman mallia tehtävä olisikin ollut kovin hankala. Muutenkin sain apua moneltakin, kun kyselin yksityiskohtia erinäisiin asioihin, esim. pesäpallomailan paksuus ja paloauton tunnukset. Kiitos kaikille apua antaneille.

Kaikki tavarat on liimattu kiinni ja eteen liimasin pleksin, jotta pölyjä ei tarvi olla kovin pian pyyhkimässä.

Paljon onnea, Hanna!

Keisarinnaboksi

Tänään tuunasin vähän Keisarinnanuken boksia. Laitoin taulun takaseinälle ja vastakkaisille sivuseinille pienet peilit. Kattoon viritin ohuesta ledinauhasta valot, mutta se viritys varmaankin purkautuu itsekseen, ei tullut kovin kestävää jälkeä. No, teen sitten uudelleen eri tavalla, jos lähtee irti.
Pari ruskeasävyistä kuvaa on otettu ilman salamaa, sillä ledin valo on lämminsävyinen. Alimmainen kuva on salaman kanssa ja siinä näkyy ikävästi myös etulasin heijastukset. Pitää ilmeisesti taas paneutua vähän kameran asetuksiin ja kuvaustapoihin, että saisi parempia kuvia.

Tavaroita esille

Kun toin kirjastossa olleen joulukalenterin kotiin, olin jo päättänyt mitä teen laatikolle: roomboksin, jossa voin säilyttää esillä ylimääräisiä tavaroita, jotka sillä hetkellä eivät ole käytössä missään nukkekodissa tai muussa tarkoituksessa. Täältä on sitten hyvä ottaa tarvittaessa tavaraa käyttöön muualle. Tavarat on kiinnitetty Tacky waxilla tai tarralla hyllylle, jos olen katsonut tarpeelliseksi (kaikki eivät ole kiinni).

Ihan ensimmäiseksi värkkäsin kattoon valot ledivalosarjasta yksinkertaisesti kiinnittämällä tarralla valosarjan kattoon. Ledit ovat hyvin pieniä nyppyjä kuparinvärisessä langassa, joten ne oli helppo kiinnittää kattoon. Valosarja on paristokäyttöinen ja siinä on ajastin, joten ei tarvitse olla aina näpräämässä päälle ja pois päältä.

Sitten vaan tavaroita hyllyille.

Tavarat ovat osin omia tekeleitäni, paljon on myös harrastajilta ja kaupastakin ostettuja ja jotku lahjaksi saatuja. Onpa mukana pari matkamuistoakin, kuten esimerkiksi tuo oikealla seinustalla hyllyn päällä oleva skotlantilainen säkkipillinsoittaja, joka on metallia ja jonka toin vuonna 1989 moottoripyörämatkaltamme Skotlannista. Pienet matkamuistot oli suorastaan välttämättömiä, kun tavaroiden kuljetustila oli hyvin rajallinen moottoripyöräreissulla :)

Huoneessa olevat metallilangasta väännetyt pöytä ja vaaleankirjava tuoli ovat Ulla Antikaiselta ostettuja ja keinutuoli hänen pitämässään pajassa itse vääntämäni. Punaisen metallituolin olen vääntänyt kerhossa marraskuussa.

Roomboksin sijoitin olohuoneeseen, jossa se saa toimia myös valaistuksen lähteenä iltaisin (niin kauan kuin virtaa riittää paristoissa :))

Huussi

Olin nähnyt kivoja nukkekotikokoon tehtyjä huusseja ja halusin itsekin tehdä sellaisen roomboksin. Sain työkaverilta vanhaa, harmaantunutta lautaa (kiitos, Sirpa!), josta sahasimme miehen kanssa sopivat osat laatikoksi. Liimalla ja ruuveilla palaset kiinni, niin ainakin kestää.

Tein tämän pääasiallisesti jo kesällä, mutta vasta nyt pääsiäisen aikaan menimme käymään mökillä, jonne tämän halusin viedä tulisiaiksi ja oikeaan ympäristöön. No, saajat eivät raskineetkaan laittaa boksia ulkohuussiin, vaan se päätyi mökin seinälle. Mukaan laitoin pleksin, jonka voi kiinnittää eteen suojaamaan pölyltä, jos haluaa.

Kaikki muut tavarat huussiin olen tehnyt itse, paitsi tuo sanko on ostettu. Istuinosa ja "lastenpuolen" koroke on tietysti Bilteman sytyketikkuja, kuinkas muuten. Maalasin ne ohennetulla harmaalla maalilla epätasaiseksi, ikäänkuin kuluneeksi. Reikien kannet ovat irralliset, niissä on sisäpuolella korokeosa, jotta kansi pysyy reiän päällä kunnolla. Harmi, kun en muistanut ottaa kuvia rakennusvaiheessa eri osista. Lyhty on tehty Nukkekoti Väinölän vuosi -kirjan ohjeen mukaan, "lasina" on liivatelehteä. Sankoon tein "kuiviketta" purusta ja pienistä lastuista ja lapion, millä purua annostellaan istunnon jälkeen.

Seinille laitoin koristeeksi pari kuvaa. Biolanin kanankakkamainos kuuluu jotenkin asiaan, valitettavasti en löytänyt ihan sitä kuvaa mitä etsin. Takaseinällä oleva maisemakuva on sukulaisten mökkimaiseman lähettyviltä näkymä Kitkajärvelle.

Ihan viimeisenä hoksasin, että lattia kaipaa mattoa, joten tein sen liimaamalla punaisia, sinisiä ja keltaisia puuvillalangan pätkiä kartonginpalalle.

Eläkkeellejäämislahjaboksi

Kun ihailin facebookin nukkekotiryhmässä jonkun eläkkeellejäämislahjaksi työtoverilleen tekemään roomboksia, sain ahaa-elämyksen: siinäpä oivallinen idea toteuttaa kirjastomiljöö pienoiskoossa. Tuleva eläketapahtuma oli silloin vasta reilun vuoden päästä edessä, joten aikaa toteuttamiseen oli hyvin. Muistin työkaverini Marjan maininneen joskus tehneensä vuosia sitten huonekaluja nukkekotiin ja menin ehdottamaan ideani hänelle ja läpi meni! Olin nähnyt myös hienoja kirjoista tehtyjä bokseja ja sellaisen nimenomaan halusin tehdä.  Yhteinen ideamme oli tehdä työhuoneesta ikään kuin aikajana eli samassa huoneessa on sekä historiaa että tätä päivää: "kortistosta Kohaan".

Kokoonnuimme muutaman kerran meille yhdessä rakentamaan ja ideoimaan, mutta ideointia ja pähkäilyä harrastettiin monesti myös lounaskeiton ääressä työpaikalla. Ensin piti rakentaa se boksi, mihin kalusteet ja muu tarvittava rekvisiitta sitten saataisiin paikoilleen. Halusimme riittävän ison tilan, jotta kaikki tarpeellinen mahtuisi hyvin esille. Pohjaksi löytyi poistetuista kirjoista Rien Poortvlietin  Nooan arkki, jonka 40 cm:n korkeus antoi hyvän tilan lattiaksi. Poistokirjoja käytimme myös seiniksi ja siihen valitsimme riittävän kookkaita kirjoja, että saatiin huonekorkeus sopivaksi (mittakaava 1:12). Kirjat leikattiin L:n muotoon eli jäljelle jäi kirjan selkä ja yläreuna. Leikkaaminen kuviosahalla oli melko pölyistä puuhaa ja yllättävän hidasta, mutta onnistui, kun teippasimme maalarinteipillä kirjan nippuun. Kirjat liimattiin lopulta kiinni ja koska syvyyttä huoneelle tuli kahden kirjan verran, laitoimme reunoille tapetilla päällystetyt pahvit peittämään rakoja. Katon teimme vanerista. Tapetilla päällystimme myös sisäseinät takaseinää lukuunottamatta, sen halusimme jäävän aidoksi kirjaseinäksi.

Kaikki huonekalut ovat itse tehtyjä. Kirjoituspöydän pöytälevy on kirjan kansi sopivasti pienennettynä alkuperäisellä kangaspäällisellä verhoiltuna. Pöydän jalat on tehty rakettikepistä, laatikosto on tulitikkulaatikoista ja laatikoiden vetimien (pahvia) malli otettu työpaikan kalusteista. 

Työtuoli pyörii kierreruuvin avulla, muuten tuoli on tehty pahvista, nahkapaloista, muovipyöristä ja jostain kartio-osasta. Kirjahyllyistä toinen on vaneria, toinen Bilteman sytyketikuista tehty. Kirjakärrin tein vanerista, kahvoina rautalankaa ja alla muovipyörät rautalankarenksussa. Kärriin sain aika oikeanlaisen sävyn akryyliväreillä. Ikkunan alla oleva lipasto on pahvilaatikko, joka on päällystetty kirjankansimateriaalilla, ovet piirretty ja liimattu helmet oven nupeiksi ja pitkulaiset helmet jaloiksi. Vanha kortistolaatikosto on toteutettu pahvipakkauksen päälle liimaamalla valokuvan perusteella oikean väriseksi maalattu paperi muille sivuille, eteen on liimattu kuvankäsittelyllä valokuvasta muokattu laatikoston kuva. Kortiston alla on mustaksi maalattu vanerinpalasta ja tulitikuista tehty taso. Etureunassa oleva vaatekaappi on joku valmis muovinen kaappi, jonka maalasin harmaaksi. Naulakon väänsin alumiinilangasta.  

 

Boksia varten on ostettu ainoastaan Airamin ledvalolankaa valaistukseen. Se toimii paristoilla 6 tuntia kerrallaan ja syttyy taas 18 tunnin päästä, jos ei sammuta valoa katkaisijasta. Etuseinän pleksi on myös ostettu tätä varten ja työpöydällä oleva vanhanmallinen lankapuhelin. Marja teki oven ja ikkunan sekä luokitustaulun seinälle ja seinäkellon, molemmat teimme erinäisen määrän kirjoja (Marjan kirjat aukeavatkin, minun tekemät ovat hyllynlämmittäjiä). Parilta muulta työkaverilta on peräisin myös jotain: suklaalevyt ja kukkaruukku vaatekaapin päällä. Samaisen kaapin päällä oleva vanhanmallinen radio on Maria Malmströmin pajassa Keuruulla toissa syksynä tehty, tässä se pääsee hyvään "kotiin".   

 

Naulakossa roikkuva sateenvarjo on coctailvarjosta tuunattu, ruskea laukku on oikeasti pyyhekumi Tiimarista (ruskeaa akryyliväriä vaan päälle). Hyllykön kansiot on taitettu kartongista ja siellä on myös ihka oikeita Perusoikeuteni EU:ssa –kirjoja useammalla kielellä. Työpöydän tietokonetarvikkeet on tehty muovipaloista ja niihin on liimattu sopivaan kokoon tulostettu kuva (näppäimistö, keskusyksikön ja kirjoittimen etupaneeli). Lomakelokero on pahvia. Kirjantuet hyllyissä ja kirjakärrissä on tehty säilykepurkin pellistä ja maalattu. Roskakorina on maitopurkki (kahvimaito). Seinäkalenterissa komeilee villakoira Pessin kuva.

Hyviä eläkepäiviä, Seija!