Keuruun syyskurssi

Kuvassa vasemmanpuolimmainen pikkulaukku on Merosen Hannan malliesineenä ollut kirjontatyö. Oikeanpuolimmainen on minun aikaansaannokseni. Tehtävänannosta poiketen en pystynyt toteuttamaan kirjontaa siten, kun olisi pitänyt (ruutuja laskien) vaan minun oli pakko tehdä vapaalla tyylillä, koska en yksinkertaisesti pystynyt näkemään pieniä ruutuja kunnolla. Suurennuslasi ehkä olisi auttanut, mutta epäilen. Heikki sai kuitenkin pienen laukun Almalle kotiinviemiseksi.

Heikki itse oli ihmettelemässä Keuruulla mukana. Siellä oli kovasti muutakin porukkaa ja tilanteet vaihtelivat illan mittaan :)

Heikki sai uuden takin (joka on vielä hieman keskeneräinen), kiitos Hannan neuvojen.

Nukenteon kanssa kävi vähän hassusti.

Tämä massa on ehdottomasti parempi nukenteossa kuin Fimo. Täytyy hankkia.

Sitten tapahtui se vahinko: liian kuuma uuni poltti meidän tekeillä olevat nuket. Ensimmäinen ajatus oli että "roskiin!" Sitten voitti huumori, kun porukalla mietittiin, mitä nämä oikein ovat: "pellillinen hiilikaivostyöläisiä" tai "paleltuma- tai palovammapotilaita" ja mitähän kaikkea siellä tulikaan. Maahanmuuttajia on nykyään monenlaisia, joten kyllä nämä sekaan mahtuvat :)

Itse asiassa tämä kaveri taitaa päästä töihin, mutta siitä myöhemmin lisää.

Anitalta sain kivan pienen synttärilahjan, kiitos kovasti! Lintujen ruokinta-automaatti ja jouluinen muki vaahtokarkkeineen, nam!

PS. Yksi olennainen kuva puuttui eli yhteiskuva viikonloppuna tehdyistä nukeista :)

Laskiaispullia

Kun sain uuden Maria Malmströmin kirjan Nukkekoti Väinölän vuosi, selasin sen heti läpi ja ihastelin upeita töitä ja ohjeita. Olin jo kesällä ostanut Fimo softia lajitelman ja massat odottivat kaapissa tekijäänsä. Näiden suhteen oli vähän sama kuin sähkötöiden: aloittamisen korkea kynnys. Päätin aloittaa leipomuksista Marian ohjeiden mukaan. Sekä laskiaispulliin että omenapiirakkaan tarvittiin samanlaista sekoitusta valkoisesta, keltaisesta ja ruskeasta massasta ja koska viikon päästä on oikea laskiaissunnuntai, oli nyt oivallinen aika tehdä niitä. Nämä kun eivät enää kuiva eivätkä pilaannu :)

Olihan se melkoista ripellystä. Pullien halkaisija n. 4 mm, omenapiirakkavuokana pullon kruunukorkki ja omenalohkot leikataan halkaisijaltaan n. 3 mm:n tangosta. Minä en ole mikään leipoja 1:1 elämässä, mutta olen sentään muutaman omenapiirakankin tehnyt oikeasti ja tämä ei paljon siitä poikennut omenalohkojen laittamisen suhteen. Tosin oikeasti laitetaan yleensä ensin ne lohkot ja sitten täyte, nyt piti tehdä toisinpäin. Silote olisi saanut olla löysempää, olisi ollut helpompi työstää, mutta niillä tehtiin mitä talosta löytyi. Pullien lakkaukseen piti käyttää väritöntä kynsilakkaa, kun tajusin, että spraylakka saa pullat lentämään taivaan tuuliin :) "Raesokeri" jäi vieläkin turhan karkeaksi, vaikka moneen kertaan pienin palasia. Mutta kelvannee.

Omenapiirakan päälle ripoteltiin ohjeen mukaan hieman kanelia, joten sentään siitä tuli edes aito tuoksu. Rakastan kanelin tuoksua!

Eilen löysin jotain toimistotarvikkeita, joista tajusin tulevan näppärästi pikkulaukkuja. Lilli sai tällaisen iltalaukun, jonka hihna on kaulaketjusta:

Pesukonekin ilmestyi kylppärin nurkkaan. Sen ja suihkun väliin pitää saada vielä seinäke, eihän pesukone saa kastua suinkuteltaessa - varsinkaan, kun pyykkipulveripaketti on koneen päällä. Johan se paakkuuntuu käyttökelvottomaksi, jos kastuu.

Akvaariontekoiltana leikkelin tekokukasta lehtiä myös anopinkieleen. Sivelin hieman keltaista akryylimaalia lehtien reunoihin, jotta näyttäisi aidommalta.

Päivitetty 27.2.: laskiaispullien "resepti" löytyy täältä: http://www.tammi.fi/documents/10157/6f5dfdd2-bd6a-4a1e-a522-8109c1118f23