Näytetään tekstit, joissa on tunniste nukkekotoiluviikonloppu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nukkekotoiluviikonloppu. Näytä kaikki tekstit

lauantai 7. lokakuuta 2023

Tuohikontti ja makrameeamppeli

Kaksi viikkoa sitten olin Nukkekotiyhdistyksen järjestämällä viikonloppuleirillä, josta on tuotoksena myös edellisen postauksen akvaariot. Kalajaisten leirikeskuksessa Ilmajoella oli hyvät puitteet sekä majoitukseen että askarteluun. Meillä oli myös erinomaisia ohjaajia neuvomassa erilaisia tekniikoita.

Taitava Mirka Salonen opasti tuohitöissä. Tuohi nukkekotikoossa oli oikeasti kopiopaperia, jonka toinen puoli oli vuorattu maalarinteipillä ja paperi oli maalattu sopivan väriseksi. Mirka oli tehnyt nämä jo meille kurssilaisille valmiiksi. Itse jouduimme ensi työksemme leikkaamaan 3,5 millin levyisiä suikaleita, joista sitten ryhdyttiin punomaan.


Yleensä kaikki tuohityöt lähtevät ristikosta, jossa suikaleita on tarpeen mukainen määrä. Meillä oli 7x7 suikaletta. Olen tehnyt aikaisemminkin ohjattuna tuohitöitä, mutta kun ei jatkuvasti tee, tekniikka unohtuu helposti. Onneksi on olemassa ohjevideoita ja mm. kirja Tuohitöiden käsikirja, jonka ovat tehneet Eeva Rutanen ja Jaana Öljymäki. Kirjassa on hyvin neuvottu perusasiat tuohitöistä ja tekniikoista, millä niitä tehdään. Toki tämä kirja neuvoo 1:1 mittakaavassa, mutta kun pienentää sopivasti 1:12 mittakaavaan, ohjeet ovat ihan valideja.




Tuohikontissa on tekovaiheessa tuohen oikea puoli työn sisäpuolella, mutta viimeistelyvaiheessa (sanotaan parsimiseksi) tulee oikea puoli näkyviin myös ulkopuoelle. Sorminäppäryys ei aina pelkästään riitä, pienet pyykkipojat (tai muut vastaavat kiinnipitovälineet) ovat matkan varrella tarpeen.
Lopuksi piti tehdä olkaimet ja halusin tehdä nekin punomalla. Tein kaksivärisen punonnan, jollaista en ollut aikaisemmin tehnyt. Olkaimet tehtiin 2 millin nauhasta.




Tuohikontti meni rivitaloasunnon ullakolle säilöön :)

Teija Hämälä ohjasi makrameetöitä. Niitäkin olen tehnyt aikaisemminkin, mutta aina vaan on muistelemista, miten se tämäkin kaksoistasosolmu tehdään, entä kääresolmu.... Kaikki kuvat eivät ole aina kovinkaan selkeitä, joten ohjaaja neuvomassa on hieno juttu.

Tässä alkuvaiheessa on tehty ensin leivonpääsolmuja, sitten kaksoistasosolmuja ja vinottaisia kohosolmuja. Vaihekuvia en juurikaan muistanut ottaa, kun piti yrittä pysyä kärryillä millä rivillä on tekemässä ja mitä pitää sitten tehdä. Teija oli tehnyt hyvät kirjalliset ohjeet ja pakkauksessa oli jopa seinäamppeliin tehtävän rönsyliljan kitti. Toisenkin amppelin tarvikepakkaus oli kaikille jaossa, omani on vielä tekemättä. Kyllä vielä jonain päivänä sekin löytää tiensä nukkekotiini.




Kun olin tehnyt rönsyt rönsyliljaan, tajusin vasta muutaman hetken päästä, että liimasin rönsyt hölmösti väärin päin. Ne piti kotona nyt irrottaa ja laittaa uudelleen oikein päin.

Meillä oli leirillä myös paketinvaihto halukkaille eli jos toi paketin, sai jonkun toisen tuoman paketin itselleen (summassa). Kaikenlaisia kivoja tavaroita oli osallistujien paketeissa. Minä sain kauniin syyskranssin, joka löysi paikkansa rintamamiestalon ovesta. Kiitos tekijälle, kuka lienetkin!



Tässä vielä kuva modernin talon olohuoneesta, jossa näkyy sekä akvaario että seinäamppeli.

Vielä jäi tarvikepaketteja tehtäväksi (kaappikello, hyönteishotelli).

keskiviikko 27. syyskuuta 2023

Akvaario

Nyt sain toisen akvaarion valmiiksi asti. Viikonloppuna olin Ilmajoella Nukkekotiyhdistyksen järjestämällä leirillä, joka aikaisemmin on aina ollut Keuruulla Riihossa. Tämä leiri oli järjestyksessä 12. leiri ja aina olen ollut mukana. Hyvässä seurassa askarteleminen eri tekniikoilla taitavien ohjaajien opastuksessa, mikäs sen mukavampaa.

Viikonlopun aikana teimme myös tuohitöitä Mirka Salosen ohjauksessa ja Teija Hämälä opasti makrameetöitä ja Aila Latva-Karjanmaa ohjasi kaappi- ja seinäkellon tekoa. Meillä oli myös omatoimiaskartelua, mutta näistä muista myöhemmin. 

Olin tehnyt kotona kaloja, joiden piti olla platyja. Pienenpienten kalojen teko ei todellakaan ollut helppoa ainakaan minulle, joten niistä tuli mitä tuli. Fimosta kaloista tuli liian isoja, mutta Softista sain tehtyä pienempiä, joskaan ei kovin mallikkaita kaloja.


Kalojen lisäksi akvaarioon tarvitaan pohjalle hiekkaa, kiviä, puuta ym. somistetta sekä tietenkin kasveja. Minun hiekka ja kivet olivat peräisin itsellä vuosia sitten olleesta akvaariosta. Vihreät kasvit ovat muovia. Ensimmäinen valukerta tehtiin ohuesti vain peittämään pohjamateriaalia sen verran, että ne pysyvät paikoillaan. Lisäsin isompaan akvaarioon tässä vaiheessa myös kotona ennen leiriä tekemäni suodattimen ja lämmittimen, joiden johdot näkyvät kuvassa vihreänä.

Valumateriaali oli Let's Resin kaksikomponenttihartsia, jonka ohjaajamme Sari Kauppila oli tilannut Saksan Amazonista. Tämä hartsi oli siitä hyvä aine, että sen sekoitussuhde on 1:1 eli kumpaakin ainetta yhtä paljon. Hartsi kuivuu kirkkaaksi eikä se haissut kovinkaan paljoa. Sari teki sekoituksen isompaan astiaan, josta sitten jaettiin hartsi lääkemittoihin, josta kukin sai lisätä sitä omaan akvaarioonsa. Muovista mittaa puristamalla siihen sai "kaatonokan" jonka avulla aine meni sinne minne pitikin. Minä tein akvaariot korurasioiden kansiosiin, mutta myös irroitettavia valumuotteja oli joillakin käytössä.



Minun isomman akvaarion valu tehtiin kolmessa osassa. Ensimmäinen valu perjantai-iltana, jolloin peitettiin siis pohjamateriaali. Lauantaina aamusta toiseen valuun lisättiin kaloja. Haastavaa oli saada kalat pysymään oikeassa asennossa ja yritin mahdollisimman tukevasti niitä asetella kasvien ja kivien viereen. Käytännössä osa kaloista hieman liikkui hartsin ollessa juoksevaa, mutta onneksi ei sentään kovin pahasti menneet nurin. Iltapäivällä valoimme kolmannen kerran ja silloin lisäsin pari kalaa vähän ylemmäs akvaarioon. Illalla yritin nostaa niitä parempaan asentoon, mutta kaloilla oli oma tahtonsa ja ne valuivat takaisin vähän kallelleen. Pienemmän akvaarion valu tehtiin kahdessa osassa.

Kotona jäi sitten tehtäväksi viimeistely. Ostin pieniä ledivaloja, joista päätin tehdä akvaarioon valaisimen. 


Valaisinkotelo on pahvia, jonka sisäpuolelle liimasin jostain roskasta hopeanväristä muovia heijastamaan valoa edelleen. Tein ohuesta vanerista myös kaapin, jonka ovet eivät aukene, mutta takaosa on avoin ja sinne saan piiloon valaisimen kytkimen. Kaapin jalat on rakettikepistä ja oven vetimet nuppineuloista.

Tein akvaarioon myös kulmavahvikkeet mattahopeanvärisestä pahvista. Takaseinälle ulkopuolelle liimasin kaksipuoleisella teipillä sopivan maisemakuvan.

Tämä isompi on siis nyt valmis, pienempi on vielä vaiheessa. 




Tässä vielä yksi yhteiskuvaotos viikonlopun töistä. Kaikki eivät mahdu samaan kuvaan. 


keskiviikko 4. syyskuuta 2019

Haetarirock

"No kato haetarinsoittaja syntyi siis vuonna 54 tai 55..." laulaa Juice Leskinen. Se mulla rupesi soimaan päässä, kun näpertelin tätä soitinta Keuruun kurssilla viikonloppuna ja varsinkin sen jälkeen, kun viimeistelin sitä kotona. Heikin syntymävuosi on arvoitus, mutta saa nyt toimia haitarinsoittajana, vaikka yksi sormi onkin katkennut vasemmasta kädestä. Ei anneta sen häiritä.

Aino Joensuu opetti siis Nukkekotiyhdistyksen viikonloppuleirillä haitarin tekoa. Ainon mallihaitari oli todella hieno:

Värkkäsimme haitaria kankaasta (kirjansidonnassa käytetty kluutti), kartonginpalasista, puupaloista, pienistä helmenpuolikkaista (tai nauloista), ääriviivatarroista ja maalista (tai kynsilakasta). Tässä muutama vaihekuva hankalimmasta vaiheesta eli palkeiden teosta:






Lopputuloksesta tuli tietenkin jokaisella oman näköinen, minulla mustansävyinen.




Toinen todella hyödyllinen paja Keuruulla oli Maarit Ollilan vetämä sähköistyspaja. Pääsimme juottamaan lediin vastuksen ja johdot, joten lediä voi käyttää erilaisissa lamppuratkaisuissa virtalähteestä riippuen. Sain aikaan yhden kattovalaisimen ja yhden kynttilän (joka on vielä vaiheessa). Ennen kaikkea opin, mitä olen tehnyt väärin, kun olen yrittänyt juottaa piuhoja johonkin kiinni. Jos johto on ohutta, pitää välineidenkin olla sopivia pieneen tinaamiseen eikä pidä yrittää liian paksua tinalankaa käyttää ison kolvin kanssa. Oppia ikä kaikki.





Yksi kiva uusi asia oli myös lankojen kasvivärjääminen. Maija Salo ja Katri Mäkeläinen olivat jo valmiiksi keittäneet muutamia kasviseoksia kattiloissa eri värejä varten ja vielä viikonloppuna keittivät lisää mm. veriseitikistä, pietaryrtistä ja ties mistä (en muista :)). Ihanan värisiä lankoja syntyi eri värjäyksistä, minulle ihanat värit, jotka eivät kyllä kuvassa näytä oikeilta sävyiltä :(