Väännettiin rautalankaa jalkalampuksi

Pääsin jälleen mukaan Pohjois-Savon nukkekotiharrastajien kurssille Siilinjärvelle. Edellisen kerran olin aika tarkalleen kaksi vuotta sitten Ulla Antikaisen pitämällä metallilankatyökurssilla, jossa teimme keinuja ja tuoleja. Tämän kerran aiheena oli valaisin, mutta osa teki tuoleja ja muuta. Minä halusin tehdä jalkalampun. Olin ottanut muutaman valmiin lamppujohdon mukaan, mutta Ullan malli oli tehty valosarjasta, joten ostin häneltä 20 pienoislampun ledisarjan, josta yllä oleva valaisin saa valonsa. Paristokotelossa on ajastin, joten sekin on ihan hyvä juttu.

Viisi vahvempaa rautalankatankoa aseteltiin puukepin ympärille tasaisesti ja kiepautettiin muutama kerta ohuemmalla langalla ympäri, jotta tikut pysyivät paikoillaan. Kiinnityskohta oli se, josta alaspäin lähdettiin tekemään levenevä jalkaosa.

Kun se oli tehty sopivan kokoiseksi, pujottelin metallilankaan helmiä, joista sitten tehtiin myöhemmin kupuosa. Rungon punominen aloitettiin siitä kohdasta ylöspäin, mistä jalkaosa tehtiin alaspäin. Kieputin langan niin päin, että ulkopuoli jäi sileäksi ja kieputusosa jäi sisäänpäin.

Tämä oli ehkä osittain syynä ongelmaan, joka ilmeni, kun puutikku piti poistaa metallilankojen sisältä ennen kupuosan tekemistä. Puutikun funktiona oli pitää paksummat metallilangat "ojennuksessa" ja tehdä tilaa valaisimen sähköjohdolle. Puutikku piti siis poistaa, että valosarjan lamput saatiin vedettyä valaisimen rungon läpi ylös. Melkein meinasi jäädä tekemättä! Vaikka vedin hampaat irvessä tai työnsin kaikin voimin, puutikku ei inahtanutkaan mihinkään. Ei auttanut kiertäminen, ei poralla reikien tekeminen eikä mikään muu kuin tuli! Lähdimme siis pihalle polttamaan tikun pois metallilankojen välistä! Olihan homma.

Nokinen tekele piti tietysti pestä ennen kuin voin jatkaa työstämistä. Valosarjasta tehtiin valopallo rungon päähän ja sitten ryhdyttiin punomaan helmikupua. Tässä vaiheessa minun piti lähteä kotiinpäin Siilinjärveltä, mutta illalla sitten kotona punoin Ullan ohjeiden mukaan lampun valmiiksi. Valmiiksi pujottamani helmet eivät riittäneet ihan sellaiseen kupuun, mitä ensin olin ajatellut, mutta sujuvasti lennossa vaihdoin suunnitelmaa ja punoin väliin pelkkiä metallilankakierroksia. Valaisimesta tuli ihan kiva ja ainakin omanlainen!

Suuret kiitokset jälleen Ulla Antikaiselle ja naapurimaakunnan nukkekotiharrastajille!

Maisemointia

Ostin viime viikonloppuna Suuresta Snadista mm. ruohomattoa, jolla halusin päällystää terassin. Olin miettinyt pitkään millä materiaalilla tuo päällystys pitäisi tehdä ja lopulta tulin siihen tulokseen, että terassilla on nurmikkopinta. Nykyäänhän on niin kivan näköisiä tekonurmikkoja leikkipaikoilla ym., joten tähän käy tälläinen tekonurmikko oikein hyvin. Tuntuu mukavalta jalan alla, vaikka paljain jaloin astelisi :)

Laitoin ruohomaton kiinni kaksipuoleisella teipillä. Helppoa ja yksinkertaista.

Tässä kuva ostoksistani viime viikonloppuna:

Kuva on otettu kännykällä. Osa ostoksista on menossa Nellan joulukalenteriin, mutta onneksi Nella ei osaa vielä itse lukea eikä käyttää nettiä, joten kuvan voi julkaista :) Ostin Jatan herkkuja (mm. kalakukko!), Marja-Leena Suvelan ruukkukasveja ihanien saviruukkujen takia, Gepetton ompelukoneen ja ukulelen (yhtä tulevaa projektia varten), arpoja ja muuta pientä sälää. Tarvikkeista siis ruohomattoa ja pitkiä kahvitikkuja sekä Päijät-Hämeen Nukkekotiharrastajien Nukkekotiprojekteja 4 -lehden.

Kuva ikkunasta, johon sain sovitettua ostamani pari ruukkukasvia.

Elämme taas niitä aikoja, että kaikkia tekeleitä ei voi vielä tänne esitellä, joten siksi täällä on vähän hiljaista lähiaikoina.

Hedelmiä ja piirakoita

Ihan hyvin voi tehdä vuoden vanhasta Fimosta hedelmiä! Viime syksynä Suuressa Snadissa Angie Scarr oli opettamassa kuorittujen hedelmien tekoa ja siellä tehtiin omenia ja appelsiineja, sitruunatanko oli Angien valmiiksi tekemä. Fimotangot oli kääritty tuorekelmuun ja ne olivat avoimessa muovilaatikossa, mutta kun rupesi työstämään, massa käyttäytyi ihan normaalisti.  Nyt siis vasta sain loput valmiit tangot tehtyä - appelsiinitanko tosin oli vielä paljon paksumpi kuin mitä piti olla työstettäviin appelsiineihin, joten sitä piti vielä ohentaa. Ei se ihan täydellisesti onnistunut, kuten tarkkasilmäinen voi kuvista huomata, mutta riittävän hyvin kuitenkin.

Eilen tein kerhossa noita banaaneja ja tänään lisäsin niihin hieman väriä pintaan eli ruskeita "pilkkuja". Kaipaavat vielä hieman lakkaa pintaansa, niin värit pysyvät paremmin.

Eilen tein myös ensimmäisen kerran karjalanpiirakoita eli piirakoita, kuten täällä Pohjois-Karjalassa sanotaan. Sen ne ovat kyllä näköisiäkin, että harjoitusta ei ole ollut juurikaan edes 1:1 elämässä, mutta tunnistaa just piirakoiksi. Näitä oli tärkeä tehdä, sillä haluan saada niitä Nellan joulukalenterin luukkuun jonkun päivän kohdalle :)

Näihinkin lisäsin tänään hieman väriä eli puuroon paistovärin :)

Posti kulkee

kun joku sitä kuljettaa, eikö niin. Mainitsin jo Keuruun kurssin jälkeen, että siellä tekemäni nukke taitaa päästä töihin ja näin kävi. Toivo pääsee Seinäjoen näyttelyyn postinkantajan toimeen. Nukkekotiyhdistys järjestää Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kanssa 4.11.2016-29.1.2017 Nukkekodit kodin ihanteen kuvastajina -nimisen näyttelyn. Näyttelyyn tulee kaksi yhdistyksen kerrostaloa, joissa on paria poikkeusta lukuunottamatta eri asunnot kuin mitä oli Verkarannan näyttelyssä kevättalvella. Näyttelyyn tulee myös osittain eri rintamamiestalot kuin Verkarannassa ja lisäksi muitakin nukkekotimiljöitä. Kannattaa siis käydä katsomassa, kunhan näyttely avataan!

Minun panos tähän näyttelyyn on siis tämä postinkantaja. Googletin millaisia kärryjä tai muita postinkantovälineitä postilaiset käyttävät ja löysin pari kuvaa kärryä työntävästä postinkantajasta. Kärry rakentui Herra Hakkaraisen rasiasta (madallettu), pikkuauton pyöristä, alumiinilangasta, teipistä, liimasta, silkkipaperista, pahvista, maalista ja langasta sekä tietysti liimasta.

Postinkantaja Toivo puettiin tietysti ulkoilutyöasuun, johon olennaisesti liittyvät myös oikeat heijastinnauhat lahkeissa ja hihoissa. Kiitos Hannalle Keuruun leirien hyvistä opeista vaatteiden valmistukseen! Jaloissa Toivolla on kengät, jotka eivät kestä juurikaan lähempää tarkastelua, sillä ne on liimattu suoraan jalkoihin, kun jalat vähän vääntyivät kuumassa uunissa.

Yksi työläimpiä olikin sitten päähineen teko. Yritin ilmeisesti oikoa liikaa ja sehän tarkoittaa, että tehdään monta ylimääräistä mutkaa loppujen lopuksi. Lippis valmistui jonkun muovikupin päälle liimatuista huopakappaleista, lippa on pahvia ja sinistä huopaa. Tässä täytyy mainita, että ehdin jo moneen kertaan etsiä netistä postinkantajan päähineestä kuvaa enkä sattunut sellaista löytämään. Ilo olikin suuri yhtenä päivänä töissä, kun iltapäiväkahvin aikaan satuin katsomaan kadun toiselle puolelle koulun pihalle ja sinne oli juuri postinkantaja viemässä vastaanvanlaisella kärryllä postia ja hänellä oli oranssi lippis päässä! Ratkesi sekin ongelma :)