Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jaska Jokunen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jaska Jokunen. Näytä kaikki tekstit

lauantai 16. huhtikuuta 2022

Vanha lääkekaappi

 

Sain siskoltani viime- tai toissavuonna tai joskus vanhan lääkekaapin, joka oli menossa roskikseen. Ajattelin, että siitä voisi joskus tehdä jonkulaisen roomboksin. Nyt sitten tänä keväänä iski ajatus, mitä siihen kaappiin tulee. Yhteen "huoneeseen" halusin esille erilaisia leluja, joita on kertynyt nukkekotitavaroihin eikä taloissani oikein ole lapsia, jotka niillä leikkisivät. Sitten kun näin kirjastossa näyttelyn, jossa oli kaktuksen muotoinen massasta tehty kasvi, lamppu syttyi päässäni: Remppu autiomaahan kaktuksen kanssa. (Itse asiassa se näkemäni "kaktus" olikin joku merenpohjassa oleva kasvi, mutta muoto oli kovin sama kuin autiomaan kaktuksissa, joten ensinäkemältä siis erehdyin).

Ylin kerros siis sisältää lastenhuoneen. Tein varta vasten pöydän pahvista ja puulevystä ja jakkarat korkeista, sekä ikkunan seinälle lehtikuvasta, kahvitikuista ja muovista. Kaikki muut tavarat on ostettu mikä mistäkin tai saatu joulukalenterista, suklaamunista, printeistä jne. Yritin saada huoneeseen sopivaan mittakaavaan Tenavat-hahmoista Tellun ja Epun (ovat sisaruksia), mutta vielä en ole sellaisia löytänyt. Voi olla, että yritän tehdä joskus itse huovuttamalla, jos ei muu auta.


Sitten oli aavikon vuoro. Remppu, joka on Ressun veli, asuu aavikolla seuranaan vain kaktuksia ja aavikon kuivia risupalloja ja kiviä. Aavikko syntyi vaaleanruskeasta huopakankaasta ja kivistä, ohuesta hiekasta kuorrutettuna. Aloitin tekemisen kaktuksesta.




Kaktuksen piikit ovat ohutta rautalankaa, jota pistelin Fimosta tehtyyn kasviin. Käsittelin piikkejä keltaisella akryylivärillä ja kaktuksen pintaan lisäsin vähän elävyyttä myös akryylivärillä paiston jälkeen. Muu maisema pitää sisällään rautalangasta väännetyn kuivuneen pensaan, oikeita pieniä kiviä ja ohuesta lastusta rutistetut pallot sekä Fimosta tehdyt pari pienenpää kaktusta.


Alimmaiseen matalaan huoneeseen laitoin Amadeuksen pianoineen Beethovenin sävelten ympäröimien seinien sisään. Nurkassa oleva kliivia somistaa esiintymistilaa.

Korkeimpaan tilaan sain yhtäkkiä idean leijoja syövästä puusta, kun lueskelin vanhoja Tenavat-sarjoja.

Puun rakennetta piti miettiä vähän pitempään, kunnes päätin tehdä sen rautalangasta, silotteesta ja lehvästön vihreästä huovutusvillasta.





Maalasin puun rungon ruskealla akryylivärillä. Maasto on valmista nurmikkopohjaa. Leija on tehty tikuista, paperista ja vahvasta langasta. Samassa langassa roikuu tietenkin myös Jaska Jokunen, jonka leijalennätys päättyy yleensä aina siihen, että leijoja syövä puu vie leijan. Joskus käy Jaskallekin huonosti.


sunnuntai 22. joulukuuta 2019

Hyvää joulua!

Jaska Jokunen on saapunut Ressun ja Kaustisen luo ja tuonut joulukuusen tullessaan. He toivottavat kaikille oikein hyvää joulua!

Tänään huovutimme jälleen Marikan kanssa yhdessä. Molemmilla oli keskeneräiset työt, mulla Jaska ja Marikalla hevosen teko. Hevonen jäi vielä hieman kesken, ainakin kaviot puuttuu ja silmät sekä muita yksityiskohtia turvasta. Pari kuvaa Marikan hienosta hevosesta:

Tässä sitten yhteiskuvassa tämän illan saavutukset:
Jaskasta tuli vähän pullukka, mutta näin jouluaikaan se on monellekin tyypillistä :)
Vielä olisi vähän paranneltavaa Jaskassakin, kädet eivät ole kovinkaan hyvän muotoiset ja käsivarsien asentokin voisi olla vähän luontevampi. No, jos sitten joulun jälkeeen sitten jonain päivänä vähän vielä tikuttaisi.

Jaska pääsi siis Ressun ja Kaustisen seuraan ja muutaman vuoden takainen joulukuusi löytyi koristamaan asetelmaa.

Huovutustyöt on siis ihan omasta päästä lähdetty työstämään, toki kuvia kirjoista ja netistä on pitänyt kaivaa vähän malliksi.
Kiitos Marika taas mukavasta askarteluseurasta!