Kynttilänjalkoja ja levysoitin

Ressulla on kaikenlaisia arvoesineitäkin kopissaan, mm. hopeisia kynttilänjalkoja. Niitä siis piti tehdä muutama, jotta saa niitä vaikkapa takan reunalle koristeeksi. Kynttilänjalat syntyivät korunosista, putkihelmistä ja muoviputkesta, josta leikkasin pätkät kynttilänpidikkeeksi. Liimalla kasaan ja sitten hopeanvärisellä spraymaalilla väriä pintaa. Kynttilät tuossa kuvassa on tehty muovisesta pumpulipuikon varresta, joka maalattu valkoisella akryylivärillä ja sydämeksi pätkä mustaa rullalankaa.

Ressu kuuntelee toisinaan kopissaan musiikkia. Sitä varten piti tehdä levysoitin. Sen tein ihan omasta päästäni ottamalla mitat meidän levysoittimesta ja soveltamalla vanhempaan ulkonäköön. Pohjana on kapalevyn palanen, joka päällystetty viilulla. Levylautanen on pahvia, äänivarsi alumiinilankaa ja balsanpalasia. Levylautasen keskiössä ja levyneulana pieni pala nuppileulaa. Kansi on leikattu korurasiasta, joka sattui olemaan ympärysmitoiltaan juuri oikean kokoinen, mutta liian korkea. Siispä sahaamaan liikaa pois (päällystin kannen sivut ensin maalarinteipillä, jotta sain piirrettyä sahauslinjan) ja kansi oli valmis. Pahoittelen kuvissa näkyvää pölyä, en tullut siivonneeksi pöytää tarpeeksi ennen kuvan ottoa.

Ressu kalastaa

Eilen sain yhden jumin pois ajatuksistani, kun keksin, miten saan suojan Ressun kopin ulkopuolella oleville tavaroille. Kävin ostamassa Tokmannilta säilytykseen tarkoitetun muovilaatikon, josta leikkelin sopivan kokoisen aihion suojaksi Ressulle, Kaustiselle ja Jaskalle sekä punaiselle kopille. Ressun koppisysteemi menee mitä todennäköisemmin heinäkuuksi Pyhäselän kirjastoon näytille muiden Joensuun nukkekotiharrastajien roomboksien ja nukkekotien kanssa.

Kun jumi meni pois päiväjärjestyksestä, alkoi taas kiinnostaa myös muu askartelu Ressun koppiin tarvittavien tavaroiden kanssa. Kumisaappaat on ollut tekolistalla jo pitkään ja niiden toteuttaminen oikeiden kenkien tavalla tuntui liian työläältä. Päätin tehdä saappaat Fimosta, mutta ei sekään mitenkään helppoa ollut. Työvaiheista en ottanut kuvia ja lopputuloskin on mitä on, mutta menettelee. Ongen tein grillitikusta, koho Fimosta ja koukku ohuen rautalanganpätkästä. Siimana valkoinen rullalanka, kun ei ollut tavattoman ohutta siimaa saatavilla.

Hatun tekaisin nahkapalasista ja pätkästä mustaa nauhaa. Liimalla kasaan koko "komeus".

Kun massailin, tein samalla myös kirjoituskoneen. Ei siitäkään niin hienon näköinen tullut, mutta kyllä se asiansa ajaa lipaston päällä säilytyksessä, kun Ressu ei kirjoita. Värivalinta tuli kirjan kannen mukaan.

Kylläpä näyttö vääristää värejä. Kirjan kannessa on selvästi vaalean vihreä kirjoituskone, samoin on vihreää tuo Fimo.

Muutakin on tekeillä, mutta ovat niin keskeneräisiä, että niistä sitten kun ovat valmiina.

Leikkijuna

Tänä koronakeväänä on askartelu jäänyt vähiin, ei ole kertakaikkiaan kiinnostanut. Tilasin Maria Malmströmin uudesta verkkokaupasta muutaman kitin ajatuksella, että jospa niistä saisi uutta innostusta. No, kuten kuvasta näkyy, olen saanut sentään jotain tehtyä :)

Lelujunakitti sisältää osat junaan ja junarataan. Junan veturi ja vaunut liimataan pienistä osista ja itse saa sitten maalata mieleisekseen. Junarataa ei tarvitse liimata, rataosat kiinnnitetään toisiinsa kuten isommissakin lasten puisissa junaradoissa.

Minun käsissäni junasta tuli sitten tällainen.

Voi olla, että Nella löytää tämän tulevasta joulukalenteristaan, jos en muuta käyttöä keksi.

Pari koria

Sain juuri sopivasti ennen pääsiäistä tilaamani Hanna Merosen kirjan Nukkien mökkikirja, jossa on kivoja kokeiltavia ohjeita. Eniten minua kiehtoi korien ohjeet ja pari koria olen ehtinyt askartelemaan. Kuvassa olevat korit on tehty ihan samalla tavalla ja loimikin on samaa narua eli ohutta paperinarua. Isomman korin kudekin on samaa paperinarua, mutta pienempi kori on punottu kalastajalangasta paperinaruloimeen. Huikea ero koossa, kuten huomaat! Toisaalta voihan olla, että kokemuksen karttuessa kädenjälki paranee ja punonnasta tulee tiheämpi. Ensimmäisen koritekeleen heitin roskikseen, sillä sen värkkäsin vähän paksummasta paperinarusta ja siitä tuli ihan kamalan näköinen :)

Korin punonta on kiehtovaa ja helppoakin, kun sen hoksaa. Ainoa asia, mikä tässä on lopulta vaikeaa, on päättely. Vielä en kahden korin kokemuksella saa siistiä lopputulosta aikaan ainakaan sisäpuolelle katsottaessa, mutta ei nyt katsota sinne, eihän :) Nuo isommassa korissa olevat koristehelmet ovat peräisin roskiin heittämästäni puserosta, jonka helmikirjailun napsin ensin talteen. Helmia olenkin käyttänyt jo joissakin muissakin töissä.

Anni pääsi kokeilemaan pienemmän korin kokoa käsivarrelleen ja oikein sopivalta näyttää.

Koronakevät

Tämä kevät jää takuulla mieleen poikkeusolojensa takia. Jos talvi on ollut sään puolesta omituinen (ei juurikaan kovia pakkasia eikä luntakaan älyttömästi täällä päin), niin maaliskuussa Suomessa alkanut poikkeusaika koronaviruspandemian takia on pistänyt koko maan ihan sekaisin. Eihän me olla tässä ahdingossa yksin, vaan koko maailma on enemmän tai vähemmän kiinni pandemian takia.

Lähdin maaliskuun alussa ystäväni Leenan kanssa Barcelonaan viikon reissulle. Ajankohta valikoitui viikonloppuna 7.-8.3. järjestettyjen minimessujen takia tuohon ajankohtaan. Olimme messuilla lauantaina 7.3. ja muun reissuajan katselimme Barcelonaa lähinä jalkaisin kiertelemällä. Kävimme sunnuntaina 8.3. vähän kauempanakin, Gironassa, joka sijaitsee n. 100 km Barcelonasta koilliseen. Menimme nopealla junalla, jonka vauhti oli parhaimmillaan 201 km/h. Kaunis vanha kaupunki, jossa kävelimme vähintäänkin riittävästi, kun aina emme tienneet missä olemme "ei me olla eksyksissä, ei vaan tiedetä missä ollaan". Onneksi googlemaps auttoi pulasta :)

Kun palasimme Suomeen 12.3. (torstai), olikin vastassa sitten koronauutisia ihan riittävästi. Barcelonassa emme tilannetta juurikaan havainneet ja olikin yllätys, että jo seuraavana viikoloppuna maassa annettiin ulkonaliikkumiskielto. Matkan ajoitus oli siis täydellinen, ehdittiin kotiin hyvin ennen ongelmia.

Ostokseni messuilta eivät olleet kovin suureelliset (kuvasta puuttuu yksi kuviolävistin). Tuon korin tekijällä "La pescallunes" oli monenlaisia kivoja koreja ja muuta tavaraa myytävänä ja luvalla sain kuvata hänet tekemässä jälleen yhtä koria.

Minimessuilla oli myös kilpailu, jossa oli erilaisia roombokseja. En tiedä, mitkä säännöt niitä koskivat, mutta olivat kovin erilaisia. Meistä ehdottomasti hienoin ja paras oli pihapiiri, jossa valaistus vaihtui "vuorokaudenajan mukaan". Käsittääkseni työ tuli toiseksi kilpailussa.

Ostamani kissankori on päässsyt jo rintamamiestaloon käyttöön. Tosin oikeasti noin reikäinen kori ei kissaa pitelisi, mutta näin minikoossa se ehkä onnistuu.

Askartelu ei ole maistunut tänä epävarmuuden aikana. Vaikka olenkin ollut töissä pakollista karanteenia lukuunottamatta (jolloin tein osaksi etätöitä, osaksi lomailin), normaali päiväjärjestys on järkkynyt enkä saa oikein mitään aikaiseksi. Sain sentään tehtyä muutaman herkkuvadin pullonkorkeista, metallilangasta ja helmistä. Ostin kullanväristä spraymaalia ja maalasin sillä vadit, jotka näkyvät ensimmäisessä kuvassa ja tässä alempanakin. Muut PikkiSETin pöydällä olevat tuotteet on aikaisemmin hankittuja, paitsi mehulasit Barcelonan messuilta.

Sain eilen Hanna Merosen uuden kirjan Nukkien mökkikirja. Siinä on monta sellaista ohjetta, joita pitää kokeilla käytännössä. Jospa tässä vielä pääsiäisen vapaalla saisi jotain kokeiltua.

Helmikuun harrastukset

Aloitetaan viime viikonlopusta. Olin Leppävirran nukkekotikerhon Ministelijöiden järjestämällä viikonloppuleirillä Niemilomilla, joka oli oikein sopiva paikka tällaiseen pienen porukan harrastustapahtumaan. Talosta ostimme majoituksen ja lounaat, muuten olimme omilla eväillä. Kuvassa kaikkea, mitä sain aikaiseksi (itse asiassa yksi kukkaköynnös puuttuu kuvasta, mutta köynnös ei tullut ihan valmiiksi, joten kuvataan se joskus myöhemmin). Askartelimme sillä periaatteella, että jokainen ohjaa jotakin työskentelyä tai ainakin toimii mallina. Kuinka ollakaan, mun opastettava oli kirjan teko, josta tulikin kivoja valmiita töitä.

Teimme siis mm. saunavastan (saa sanoa myös vihta, jos siltä tuntuu), liljoja, seinäamppelin, poimutetun verhon, pyykkilaudan, juuriharjan ja vähän printtejäkin. Aina sitä oppii uusia tekotapoja ja tekniikoita, kun on halua oppia. Kiitos opastajille!

Viime kerralla Joensuun nukkekotiharrastajien kerhossa väänsimme rautalankaa. Minulla oli mallina nukkekotikirppikseltä ostamani kynttelikkö, jonka olen jo pitkään halunnut kokeilla tehdä myös itse. Kuvasta ei ole vaikea päätellä, kumpi on malli ja kumpi on mun vääntämä :)

Olen ollut myös 3D-tulostuksen alkeet -kurssilla. Mulla oli alunperin haaveena saada tehtyä lepakkotuolin runko 3D-tulostamalla, mutta ainakaan vielä eivät minun taidot todellakaan riitä rungon suunnitteluun. Ehkä joskus myöhemmin, toivottavasti. Viime kerran kotitehtävänä oli mallintaa tuoli, josta oli piirros ja mitat annettu. No minähän tietysti käytin taskulaskinta ja pienensin tuolin 1:12 mittakaavaan ja sain tuolin tulostettuna torstaina mukaani. Ei huono!

Pitää vielä mainostaa uutta ostamaani kalustoa. Se on PikkiSET-tuotantoa ja käsittelemätön, kun en osannut päättää, minkä värisen haluaisin. Taidankin jättää tuollaiseksi puun väriseksi, näyttää ihan hyvältä noinkin.

Kävin yhtenä torstaina juttelemassa nukkekotiharrastuksesta Tarja Jäniksen kanssa. Hänen Kohtaussarja-podcastinsa esittelee erilaisia harrastuksia.
Kuuntele!

Pariskunta vaatteissaan ja kotona

Viime maaliskuussa Oulusta ostamani Kirsti Kilposen tekemät nuket olivat pitkään vaatteitta, kun en saanut niille aikaiseksi mitään päällepantavaa. Syyskuussa sitten vein ne Takinkääntäjän puodin Tuulalle vaatetettavaksi sopimuksella, että jospa jouluksi kotiin. No, vaatteet valmistuivat ennen joulua ja rouvakin sai hiukset päähänsä Tuulan kampaamossa, mutta koska emme luottaneet postilaitokseen, sovimme treffit vasta joulun jälkeen tapahtuvaksi. Nyt Oskari ja Onerva istuvat makuuhuoneensa sohvalla tyytyväisenä olemiseensa.

Vielä vähän joulusta.

Tein Nellalle jälleen joulukalenterin pussukoihin, joita on käytetty jo useana vuonna. Sellaiset tavarat, mitkä eivät mahdu pussiin, pakataan ja merkitään samalla numerolla kuin pussissa oleva pieni paketti. Näistä pieni kuvakokoelma.

Nellan mummi eli sisareni oli mukana pakkaamassa tavaroita ja toimitti kalenterin perille marraskuussa.

Vaihdoin kolme kalenteripakettia myös Marja-Liisan ja Sarin kanssa ja tässä siihen vaihtoon liittyviä kuvia:

Laitoin kummallekin yhteen pakettiin pari koria. Muissa paketeissa oli säilytyspurkkeja ja kynttiläkruunu.

Minun saamistani paketeista paljastui kivoja tavaroita:

Kiitos kaikille, joiden töitä tässä olen esitellyt!