Minimarkkinat Oulussa

Oulussa oli lauantaina Nukkekotiyhdistyksen vuosikokous Pohjois-Pohjanmaan museon tiloissa ja samassa yhteydessä oululaiset järjestivät myös minimarkkinat. Myyjiä oli tilassa niin paljon kuin sinne mahtui ja monenlaista kivaa nukkekotitavaraa oli tarjolla. Niinhän siinä taas kävi, että mopo karkasi käsistä ostosten suhteen :)

Kirsti Kilposen tekemiä nukkeja kävin katsomassa moneen kertaan ennen kuin päädyin ostamaan pariskunnan, miehen jolla oli hiukset valmiina ja hiuksettoman naisen, jolle ostin myös vaaleita hiuksia. Saapa nähdä, millaisen kampauksen nainen saa - minä kun en ole mikään taitava kampausten tekijä.

Pitkään pohdimme, onko pariskunta sopiva toisilleen. Voi olla, että koska nainen näyttää aika paljon siloisemmalta kuin mies, hänellä on käytössään kunnon kauneudenhoitotuotteet (esim. BYAS) tai sitten ikäero on kuin valtakunnan ykköspariskunnalla. Mene ja tiedä :)

Vaatteiden teko on tietenkin edessä jossain vaiheessa myös tälle pariskunnalle. Sitä(kin) silmällä pitäen ostin Takinkääntäjän puodista yhden kangaspalan ja monenlaisia nappeja ja nippeleitä sekä tarranauhaa vaatteiden kiinnityksiä varten.

Pääsiäispöytään pitää saada herkkuleivonnaisia, niitä tekee ainakin Nukkekotikokit. Kuvassa ei ole ostamaani tipuasetelmaa, kun sen annoin Nellalle. Todella ihania leivonnaisia ja kaikkea muutakin (vesimeloni myös heiltä).

Olin suorastaan ällistynyt, miten halvalla sain virkatun sängynpeiton, maton ja neulotut villasukat. Jos en ole ihan väärässä, näiden tekijä oli Helen Lastumäki Raahesta. Aivan ihania käsitöitä!

Torniolaiselta Leena Keräseltä ostin pienen lasilinnun (helmistä) ja kaktuksen, jossa alun perin oli ollut jotain neulasia ja kuivuneena se oli istutettu saviruukkuun. Hauska ruukkukasvi ja ihana lasilintu.

Yksi parhaista löydöistäni markkinoilta oli pyöreät lasipallot (vai lienevätkö jotain muovia, en ole varma), sillä tarvitsen Ressun koppiin juuri sellaisen. Koska en osannut arvioida, kumpi on sopivamman kokoinen, ostin molemmat myynnissä olleet koot. Lisäksi muutama juomalasi (nyörin stoppareita oikeasti :)) Nämä ostokset Jaanan ateljesta.

Syy on tässä:

Ostin markkinoilta myös Nukkekotiyhdistyksen uuden kitin eli Maria Malmströmin tekemän laserleikatun porrasjakkaran tarvikkeet. Kuvassa näkyy myös kierrätyspöydästä ottamani kangaspala, josta tulee matto. Lisäksi ostin tietysti arpoja, joista voitin kirjan, ämpärin ja pakkauksen, jossa oli pari heinäseivästä, matto ja rasia. Ämpärin annoin Nellalle, joten se ei näy kuvissa.

Kurkistus Ressun koppiin

Ressun kopin sisältö ei ole vielä lähellekään valmista, paljon tavaraa puuttuu, mutta tässä vaihekuvia tämän hetkisestä tilanteesta. Sain tänään valosarjan piuhat piilotettua niin hyvin kuin ne voi piilottaa, joten kuvaaminen on järkevää. Kun otin kannen pois, revin siitä irti sisällä olleen pehmustekankaan. Siitä sain leikattua sopivia suikaleita, millä peitin piuhoja. Kansi tulee vielä paikoilleen takaisin, mutta muodonmuutoksen kokeneena, sillä siinä on nyt pleksi, joten koppiin voi katsoa ja se on kuitenkin pölyltä suojassa.

Muutama yksityiskohtakuva, mutta siis vielä kovin keskeneräisestä sisustuksesta.

Näissä kuvissa on kopin valo päällä, mutta kamerassa näkyy ikäviä heijastuksia, joten kuvasin myös ilman valoja ulkopuolisen lampun valaisemana.

Olen ollut tämän viikon lomalla, joten tämä projekti on edistynyt ihan kivasti viime päivinä. Eihän tällä mitään aikataulua onneksi ole, joten ihan teen silloin kun siltä tuntuu ja ideoita syntyy. Joitakin rakenteellisia ratkaisuja on pitänyt pähkäillä pitkäänkin ennen kuin olen keksinyt, miten toteutan.

PS. Päivitän vielä pari kuvaa, kun sain kopin paikoilleen esille.

Kierrätystä eli askartelua roskista

Tuollaisia salaattiruukusta tehtyjä tuoleja olen tehnyt aikaisemminkin. Nyt taas innostuinn tekemään, kun ruukkuja oli kertynyt melko monta. Yhteen tuoliin tarvitaan kaksi ruukkua. Istuimeen liimasin kartonkipyörylään kukallista kangasta ja niistä tuli todella kivat. Samaa kangasta käytin myös pöytäliinaksi. Pöydän jalka on tehty myös salaattiruukusta, pöytälevy on silppulaatikosta löytynyt pyöreä puupalanen. Liina on liimattu kaksipuolisella teipillä pöytään kiinni, itse pöytälevyä en käsitellyt mitenkään.

Viime kerralla kerhossa tehtiin huonekaluja ja koska tarvitsen Ressun koppiin kaappeja, tein niitä. Nämäkin on tehty roskista eli tuotepakkauksista. Pintaan liimasin tapettia, jonka maalasin akryyliväreillä. Toiseen kaappiin tein avoimen oven, niin kaapissa olevia tavaroita saa näkyville. Muut ovet ovat valeovia. Jalkoina käytin puuhelmiä.

Tänään väänsimme rautalankaa Marikan kanssa. Päämateriaalina oli kuohujuoman metallikorkit, joihin väänsimme selkänojia Facebookista bongatun mallin mukaan. Eihän niistä tietenkään tullut samanlaisia eikä varsinkaan yhtä tasaisia, mutta onpahan omaa käsityötä, näin me päätimme :)

Tässä tuolit siis ennen maalausta, se jäi myöhemmin tehtäväksi. En ole edes varma vielä siitä, minkä värisiä noista mun tuoleista tulee.

Kirjoja ja kirjahylly

Ressun kirjahylly tuli eilen täyteen. Meillä oli Marikan kanssa kirjatalkoot ja mä tein helpoimman mukaan kirjoja hyllyyn. Sainpa vielä Maikinkin joksikin aikaa avustamaan, joten nyt on hylly täynnä ja muutama ylikin. Ehkä vielä voisi sipistellä noita ja laittaa tekstiä kirjan selkiin. Tai sitten ei.

Marika teki pari oikeaa kirjaa eli avattavat kuvasivut, lisäksi muutama hyllyntäyte. Niitä tarvitaan nukkekodeissa :) Kirjojen materiaalina sanomalehtipaperia, pahvia, kartonkia tai puupala ja liimaa.

Nukkekodissa on usein myös klassisia esineitä. Timo Sarpanevan Festivo-kynttilänjalat ovat olleet tuotannossa jo yli 50 vuotta, joten todellisesta klassikosta on kysymys. Niina Sorsa möi nukkekotikirppiksellä minikynttilänjalkoja ja nehän oli pakko saada.

Pitänee massailla pallokynttilät noihin, niitä ne suorastaan vaatii.

Kerhossa viime viikolla tein yhdet miniballerinat. Viimeistelin kotona, kun en ollut ottanut koristelutarvikkeita mukaan. Tekemäni tossut eivät kestä kriittistä tarkastelua, joten niitä en esittele ollenkaan :)

Jälkikirjoitus 12.2.2019: Kynttilät tehty Silk Claysta.

Kaustinen

Ressun hyvä kaveri on Kaustinen, pieni lintu. Kaustisella on myös monenlaisia rooleja Ressun maailmassa alkaen ensimmäisen maailmansodan lentokonemekaanikosta päätyen vaikkapa mailapojaksi Ressun golfpeliin. Välillä Kaustinen on hyvin lintumainen lentäessään, mutta luisteleminen ja moni muu asia sitten on vähemmän lintumaista - yhtä vähän kuin Ressu on välillä koira :)

Kaustinen oli kokonsa puolesta hyvin hankala neulahuovutettava, koska sormia sai varoa ihan oikeasti. Jalat olivat kaikkein hankalammat. Neljäs yritys jaloiksi onnistui sentään kohtalaisesti. Laitoin jalkoihin rungoksi paperipäällysteistä rautalankaa, jonka peitin huovutusvillalla. Vähän piti lopputulosta parantaa käyttämällä akryylimaalia. Jos olisin hoksannut heti alkuunsa värjätä vihreän paperipäällysteen keltaiseksi, lopputulos olisi ollut varmasti siistimpi. No, tällä mennään.

Ressu

Yhtenä päivänä sain päähäni, että pitää kokeilla Ressun huovuttamista. Minulla on Ressu-hahmoja muovisina (eri kokoisina) hahmoina, mutta kaikilla on joku "rooli", ei ole pelkkää perus-Ressua. Kun joulun aikaan kokeilin neulahuovutusta tekemällä pari eläintä, lumiukon ja tontun, uskalsin ryhtyä tikuttamaan Ressua. Kovin suuria odotuksia ei suorituksesta ollut, mutta nyt olen kyllä tyytyväinen tuohon mitä olen saanut aikaan.

Kokomallina oli valepuvussa oleva ensimmäisen maailmansodan lentäjäsankari-Ressu. Useanana päivänä olen tikutellut ja jättänyt välillä hahmon "hautumaan", mutta tänä aamuna lomapäivänä uunia lämmittäessä (ulkona -30 C) sain hahmon valmiiksi.

Ressun koppikin on edistynyt hieman. Olen saanut valosarjan vedettyä kokonaan paikoilleen, mutta lopullinen kiinnittäminen ja piuhojen piilottaminen on vielä kokonaan tekemättä. Ensin teen huonekaluja paikoilleen. Aloitin sängystä ja kirjahyllystä, kun portaikot olin saanut jo paikoilleen.

Valmiista kirjahyllystä tuli saman värinen kuin sängystä. Sängyn vuodevaatteet mietityttää, mitä kivaa siihen keksisi.

Vielä pari talokuvaa.

Lapsi

Nukkekotiin saapui lapsi. Tyttö on nimeltään Emma, jolla lapsuus on ollut vähän vaivalloista. Jalka meni poikki jossain vaiheessa ja leikit oli pitkäksi aikaa leikitty. Nyt jalka on saatu ainakin käyttökelpoiseen kuntoon, joten Emma tuli tekemään tuttavuutta koirien kanssa. Koirat on nimetty meidän ensimmäisten koirien mukaan eli Ora oli eka groenendael ja Titi oli eka schipperke.

Tiistaina kerhoillassa ryhdyin ortopediksi ja purin nuken rakenteita sen verran, että pääsin jyvälle, mitä jalalle on tapahtunut. Nuken sisällä oli n. 2 mm vahvuinen metallilanka jalkojen runkona ja vasemman jalan metallilanka oli irtipoikki. Ilmankos jalka retkotti melkein sentin pitempänä kuin oikea jalka.

Kuvassa ei näy metallilanka vaan superlonlevy, jota oli pehmusteena metallilangan ympärilllä. Kiersin poikkinaisen metallilangan ympärille ohuella metallilangalla liitoksen ja laitoin liimaa ja käärin koko systeemin vanuun. Varmasti parempi ja toimivampi olisi tullut, jos olisi purkanut koko nuken, mutta en viitsinyt. Nukke on tehdastekoinen ja olen sen ostanut osana sekalaista nukkekotitavaralaatikkoa. Vasta seuraavana päivänä pääsin jatkamaan jalan korjaamista kiertämällä uuden ohuen rautalangan superlonin päältä jalkaa vahvistamaan ja sitten pehmustetta lisää päälle.

Kerhossa aloitin nukelle vaatteen teon, kun illan aiheena oli vaatteet. Leikkasin nukelta riisumani puseron kaavalla uuden vaatteen, josta piti tulla ensin pusero, mutta leikatessani keksinkin jatkaa helmaa ja siitä tuli mekko. Liian lyhyt, tietysti. Sitä piti sitten jatkaa toisella kankaalla.

Tarkkasilmäinen huomaa, että alkukuvissa nukella on letit. Ne olivat sellaisessa liimamöykyssä kiinni, että en tykännyt yhtään ja leikkasin letit pois. Koska en todellakaan ole mikään parturikampaaja, nuken kampaus on nyt sen mukainen eli huonosti kynitty sekasotku. Mutta sehän on nykyaikaa, eikö niin? Joka tapauksessa pidän siitä enemmän kuin liimamöykkyisistä leteistä.