Hyvää joulua!

Jaska Jokunen on saapunut Ressun ja Kaustisen luo ja tuonut joulukuusen tullessaan. He toivottavat kaikille oikein hyvää joulua!

Tänään huovutimme jälleen Marikan kanssa yhdessä. Molemmilla oli keskeneräiset työt, mulla Jaska ja Marikalla hevosen teko. Hevonen jäi vielä hieman kesken, ainakin kaviot puuttuu ja silmät sekä muita yksityiskohtia turvasta. Pari kuvaa Marikan hienosta hevosesta:

Tässä sitten yhteiskuvassa tämän illan saavutukset:

Jaskasta tuli vähän pullukka, mutta näin jouluaikaan se on monellekin tyypillistä :)

Vielä olisi vähän paranneltavaa Jaskassakin, kädet eivät ole kovinkaan hyvän muotoiset ja käsivarsien asentokin voisi olla vähän luontevampi. No, jos sitten joulun jälkeeen sitten jonain päivänä vähän vielä tikuttaisi.

Jaska pääsi siis Ressun ja Kaustisen seuraan ja muutaman vuoden takainen joulukuusi löytyi koristamaan asetelmaa.

Huovutustyöt on siis ihan omasta päästä lähdetty työstämään, toki kuvia kirjoista ja netistä on pitänyt kaivaa vähän malliksi.
Kiitos Marika taas mukavasta askarteluseurasta!

Joulukoristeita

Tänään sain tehtyä helmimassasta muutaman "hyasintin" kananmunakennosta leikattuun ruukkuun. Lehdet ja "multa" on myös ilmakuivuvaa massaa.

Viime viikolla kerhossa askartelimme joulukoristeita. Minulla oli ohjelmassa koristelintujen teko. Ensin tein Asikaisen Leenalta saamani kaavan mukaan yhden tirpan, jolla siipinä punaisesta silkkipaperista leikattu "haitari" ja siihen koloja kuvioiksi. Siitä tuli ihan kelvollinen.

Toisena lintuaiheena oli vanhahko joulukoristeeni, jonka kutistin nukkekotikokoon. Rei'ittäjän reiän kokoisia silkkipaperipyörylöitä ei ole kovinkaan helppo käsitellä, mutta jotenkuten sain sellaisen lopputuloksen, mitä tavoittelin. Isommassa linnussa pyörylät on niitattu keskeltä kiinni ja sitten taitettu auki, mutta pienessä niitti ei tullut kysymykseenkään, joten käytin liimaa.

Tein myös yhden paperitähden, joka kuvassa keskeneräisenä eli puolikkaat erikseen ja toinen puolikas vielä kokonaan liimaamatta. Ohje löytyy mm. täältä.

Kansioita

Kerhossa tehtiin kansioita jossain vaiheessa, mutta nyt tuli tarve tehdä lisää kansioita (mappeja). Ihan omaksi muistutukseksi otin kuvia viivottimen kanssa eli mitat on nyt tallessa.

Kun olen leikannut kartongista sopivan levyisen suikaleen ja olen taittanut kannet oikeaan kokoon, teen reiän lävistintyökalulla leveän mapin selkään. Jotta reikä näyttäisi aidommalta, reunustan reiän hopeatussilla.

Jos sitten haluaa oikeasti saada papereita kansioon, täytyy vääntää rengastukset paperin pidikkeeksi. Mitään saranamallia en edes ole yrittänyt, hyvä kun noista renkuloista tulee käyttökelpoisia. Metallilangasta leikataan parin sentin pätkä, väännetään kummastakin päästä rullalle pyöröpihdeillä ja lopulta päässä olevan rullan kohdalta 90 asteen kulma kummastakin päästä. Kuvat selventänee asiaa.

Toinen pää käännetty 90 astetta, alempi pää kääntämättä.

Ja sitten vielä kansion mitat viivottimen kanssa.

Rengastukset liimataan kansion selkään sisäpuolelle. Valmis!

Otetaanpa uusiksi

Jos luit edellisen postaukseni kerrossängystä, unohda se. Tai älä unohda, vaan totea, että pieleen meni. Olishan se pitänyt huomata jo rakennusvaiheessa, että siitä alasängystä tulee liian ahdas. No, en älynnyt vaan tein loppuun saakka ja huomasin virheeni vasta siinä vaiheessa, kun laitoin sänkyyn petivaatteet ja yritin ahtaa nuken sänkyyn. Ei onnistunut, ei mahtunut. Siinä ei muu auttanut kuin ryhtyä tekemään uusi kerrossänky vähän korkeampaan malliin.

Sängyn pohjan mitaksi otin samat mitat kuin edellisellä kerralla ja materiaalikin on samaa. Rakettikepistä tein edelleenkin sängyn jalat, mutta reunat tein leveämmästä puulistasta kuin edellisellä kerralla. Kahvitikkuja käytin vain tikkaisiin.

Viime kerrasta viisastuin myös sen verran, että maalasin osat ennen kasaamista. Turha sotkea valkoista pohjaa punaiseen maaliin, jos ei ole ihan pakko :) Akryyliväri kuivuu nopeasti, joten se ei paljonkaan hidasta tekemistä, vaan antaa sopivan tauon käydä vaikka tyhjentämässä pesukone tai tehdä joku muu kotihomma välissä.

Petivaatteet tein siis jo edelliseen versioon eli ne olivat valmiina. Mallasin nukkeja sänkyyn ja nyt mahtuvat hyvin.

Tein kerhossa kirjahyllyn, joka tässä kuvassa on vielä maalaamatta.

Älkää paljastako kenellekään, mutta nämä huonekalut löytyvät erään neidin joulukalenterista joulukuussa :)

Kerrossänky

Pitkästä aikaa ryhdyttiin Marikan kanssa askartelemaan yhdessä. Mulla oli kerrossängyn tarve ja samanlaisen Marikakin totesi tarvitsemansa, joten sen pidempään ei tarvinnut miettiä aihetta. Haettiin keittiön pöydälle pitkiä kahvitikkuja, rakettikeppejä ja valkoista levyä sängyn pohjiksi sekä tietenkin liimaa ja työkalut.

Vähän googletettiin, että mitenkäs ne mitat oikein menevätkään ja sitten muokattiin nuken kokoon sopivaksi.  Muistin ottaa jopa pari vaihekuvaa, kun liimaukset olivat kuivumassa.

Rakettikepistä runkoon jalat, kahvitikuista muut osat.

Tarpeen mukaan siis sängyn koko, joten erilaiset niistä tuli väistämättä.

 

Oman tekeleeni maalasin kertaalleen jo punaiseksi. Toinen maalauskerta lienee tarpeen, kuten kuvasta näkyy. Ennen maalausta kiinnitin jalat sängynpohjiin pienillä nauloilla liiman kera, niin ehkä kestää lapsen leikinkin.

Oli taas kiva askarrella yhdessä, kiitos Marika!

Kitarasta roomboksiksi

Kummityttömme, Nellan äiti, täyttää pyöreät 30 vuotta, joten sain viime hetken idean tehdä lahjaksi roomboksin. Aihioksi löytyi kummitytön vanha opettelukitara, jonka sain hänen vanhemmiltaan tähän tarkoitukseen. Poistin kitarasta kielet ja leikkasin etuosaan aukon, josta voin tehdä tilan tavaroille.

Roomboksin pitää tietysti kuvastaa saajansa harrastuksia ja muita kiinnostuksen kohteita, joten soittimet oli ehdottomasti sinne tehtävä, samoin kuin pesäpallovehkeet. Paloauto kertoo työsopimussuhteisesta palomiestehtävästä.

Tavarat ovat pitkälti omia tekeleitäni lukuunottamatta paloautoa, joka on ostettu lelu, jota tuunasin oikeanlaisilla tunnuksilla. Pöydällä on myös ostotavaraa: samppanjapullo (oikeasti kynttilä), ruusut ja kakku (ostettu Leppävirran minimarkkinoilta pari viikkoa sitten), vain kortti on omaa tekoa.

Soittimien rakentelussa käytin netistä kopioituja kuvia hyväksi. Soittimia minulla ei ollut malliksi käytettävissä, joten kuvien kanssa piti pelata, mutta pesäpalloräpylän sain sentään malliksi Marikalta. Ilman mallia tehtävä olisikin ollut kovin hankala. Muutenkin sain apua moneltakin, kun kyselin yksityiskohtia erinäisiin asioihin, esim. pesäpallomailan paksuus ja paloauton tunnukset. Kiitos kaikille apua antaneille.

Kaikki tavarat on liimattu kiinni ja eteen liimasin pleksin, jotta pölyjä ei tarvi olla kovin pian pyyhkimässä.

Paljon onnea, Hanna!

Haetarirock

"No kato haetarinsoittaja syntyi siis vuonna 54 tai 55..." laulaa Juice Leskinen. Se mulla rupesi soimaan päässä, kun näpertelin tätä soitinta Keuruun kurssilla viikonloppuna ja varsinkin sen jälkeen, kun viimeistelin sitä kotona. Heikin syntymävuosi on arvoitus, mutta saa nyt toimia haitarinsoittajana, vaikka yksi sormi onkin katkennut vasemmasta kädestä. Ei anneta sen häiritä.

Aino Joensuu opetti siis Nukkekotiyhdistyksen viikonloppuleirillä haitarin tekoa. Ainon mallihaitari oli todella hieno:

Värkkäsimme haitaria kankaasta (kirjansidonnassa käytetty kluutti), kartonginpalasista, puupaloista, pienistä helmenpuolikkaista (tai nauloista), ääriviivatarroista ja maalista (tai kynsilakasta). Tässä muutama vaihekuva hankalimmasta vaiheesta eli palkeiden teosta:

Lopputuloksesta tuli tietenkin jokaisella oman näköinen, minulla mustansävyinen.

Toinen todella hyödyllinen paja Keuruulla oli Maarit Ollilan vetämä sähköistyspaja. Pääsimme juottamaan lediin vastuksen ja johdot, joten lediä voi käyttää erilaisissa lamppuratkaisuissa virtalähteestä riippuen. Sain aikaan yhden kattovalaisimen ja yhden kynttilän (joka on vielä vaiheessa). Ennen kaikkea opin, mitä olen tehnyt väärin, kun olen yrittänyt juottaa piuhoja johonkin kiinni. Jos johto on ohutta, pitää välineidenkin olla sopivia pieneen tinaamiseen eikä pidä yrittää liian paksua tinalankaa käyttää ison kolvin kanssa. Oppia ikä kaikki.

Yksi kiva uusi asia oli myös lankojen kasvivärjääminen. Maija Salo ja Katri Mäkeläinen olivat jo valmiiksi keittäneet muutamia kasviseoksia kattiloissa eri värejä varten ja vielä viikonloppuna keittivät lisää mm. veriseitikistä, pietaryrtistä ja ties mistä (en muista :)). Ihanan värisiä lankoja syntyi eri värjäyksistä, minulle ihanat värit, jotka eivät kyllä kuvassa näytä oikeilta sävyiltä :(