Vähän tekstiilejä

Lillin keittiössä oli edelleen punainen, jouluksi laitettu verho. Olin ostanut kangasta uusia verhoja varten jo kuukausia sitten, mutta inspiraatio ei iskenyt millään ompeluun. Nyt sitten pitäisi vaihtaa koneeseen mustat langat yhtä hommaa varten, joten silkkaa laiskuuttani (?) ompelin ensin Lillin keittiön verhot ja pöytäliinan ja vaihdan sitten vasta langat. Joku ehkä voisi pitää tätä omituisena työjärjestyksenä, mutta se on vissiin sitä naisen logiikkaa :)

Koska olen enemmän kappojen kannalla 1:1 elämässä, saa Lillikin tyytyä kappoihin. Tuosta kankaasta voisi joskus yrittää kyllä sivuverhojakin, kun keksisi jotain kivaa - pelkkä suora sivuverho on niin tavattoman tylsä. Nyt ompelin verhotangolle kujan siten, että tangon yläpuolelle jäi pieni reunus. Sivuja en päärmännyt ollenkaan, käytin vain liestymisenestoainetta. Alareuna on hulpioreuna, joten sitä ei tarvinnut ommella ollenkaan ja pääsin siis kahdella saumalla verhoa kohti.

Pöytäliinassa tuli mittausvirhe. En mitannut kunnolla pöydän leveyttä ja reuna jäi vähän turhan kapeaksi, mutta en viitsinyt enää toista liinaa ryhtyä tekemään. Jotenkin tässä pienessä mittakaavassa pitäisi kaikki kokeilla käytännössä eikä vain luottaa laskelmiin. Vähän vahaa pöydän nurkkiin, niin liina pysyy pöydällä :)

Lilli ilmeisesti odottaa jotain kaveria kylään, kun on kattanut pöytään limsaa (nukkekotikirppikseltä), karjalanpiirakoita (Katjan tekemiä) ja herrasväen pikkuleipiä (omaa tekoa Maria Malmströmin ohjeella).