Tuliaisia Miniaturitaliasta

Olin viime viikonloppuna Milanossa Miniaturitalia-messuilla. Ne järjestettiin 11. kerran, mutta mulle tasan ensimmäiset nukkekotimessut ulkomailla. Menin Päijät-Hämeen nukkekotiyhdistyksen järjestämälle reissulle, vaikka en yhdistyksen jäsen olekaan, mutta kun satuin huomaamaan ilmoituksen järjestettävästä matkasta, innostuin heti. Kysyin, pääseekö mukaan ja sain myöntävän vastauksen, joten lomaa töistä ja reissuun. Lähdin jo keskiviikkona kotoa, torstaiaamuna lähti lento Helsingistä Milanoon ja siellä oltiin puolen päivän maissa paikallista aikaa. Hotelli Michelangelo oli kivenheiton päässä keskusasemasta, joten sinne oli helppo mennä ja ennen kaikkea myös ne messut järjestettiin siinä samassa hotellissa.

Torstai-iltapäivä ja perjantai olivat vailla varsinaista ohjelmaa, joten silloin pystyi lähtemään kaupungille vaeltamaan. Perjantaina olisi ollut workshoppeja, mutta italiankieliseen työpajaan osallistuminen ei tuntunut järkevältä. Vaelsin siis kaupungilla kajaanilaisten Kaijan ja Lean kanssa ja meillä oli kovin hauskaa, vaikka taivaalta tuli välillä räntää, välillä silkkaa vettä. No, tulee sitä Suomessakin. Katselimme nähtävyyksiä ja kiertelimme askartelu- ym. kauppoja, mutta rahaa piti säästää ennenkaikkea messuille. Siellä sitten olikin vaikka mitä tarjolla! Lauantain ja sunnuntain vietimmekin Anitan kanssa tutkaillen ja shoppaillen :)

Ensimmäisessä kuvassa on valikoima ostoksiani. Ihana moderni hyllykkö on Mini Home Decor-pöydästä, samoin kuin kolme pyöreäkulmaista hyllyä ja mustavalkoinen tyyny. Aivan ihana yleiskone on Piccole tentazioni-pöydästä samoin kuin hyllyllä oleva kokkiveitsi ja ruukku. Eiffeltorni,rypäleet ja sipulit löytyivät Miniature d'arte-pöydästä, jossa oli myös monenlaista muuta sälää, kuten muovipurkkeja.

Lasilautanen (tai muovihan se taitaa olla) on Minimaniasta (muistaakseni), sieltä myös koristelemattomia muovipurkkeja omiin askarteluihin.

Angie Scarrilta ostin fimotankoja. Ehkä tuon munan olisi osannut tehdä itsekin, mutta nuo muut menee kyllä liian vaikeaksi - ainakin tällä kokemuksella. Ostin myös pari lehtimuottia häneltä.

Varsinaisten ostosten lisäksi siellä oli paljon ihanaa nähtävää: roombokseja, muutama nukketalo, mini vs. real -kilpailu. Näistä en tiedä voittajia, mutta tuo mini vastaan oikea oli hauska kilpailu. Siinä oli aiheena kaktukset ja monella eri tekniikalla oli toteutettu erilaisia kaktuksia. Minua viehätti eniten virkattu mikäliekaktus, josta kuva tähän:

Lopuksi vielä kuva ostoskasastani, josta puuttuu helmihatut ja muu pieni sälä, jota ostin helmikaupasta :)

Eläkkeellejäämislahjaboksi

Kun ihailin facebookin nukkekotiryhmässä jonkun eläkkeellejäämislahjaksi työtoverilleen tekemään roomboksia, sain ahaa-elämyksen: siinäpä oivallinen idea toteuttaa kirjastomiljöö pienoiskoossa. Tuleva eläketapahtuma oli silloin vasta reilun vuoden päästä edessä, joten aikaa toteuttamiseen oli hyvin. Muistin työkaverini Marjan maininneen joskus tehneensä vuosia sitten huonekaluja nukkekotiin ja menin ehdottamaan ideani hänelle ja läpi meni! Olin nähnyt myös hienoja kirjoista tehtyjä bokseja ja sellaisen nimenomaan halusin tehdä.  Yhteinen ideamme oli tehdä työhuoneesta ikään kuin aikajana eli samassa huoneessa on sekä historiaa että tätä päivää: "kortistosta Kohaan".

Kokoonnuimme muutaman kerran meille yhdessä rakentamaan ja ideoimaan, mutta ideointia ja pähkäilyä harrastettiin monesti myös lounaskeiton ääressä työpaikalla. Ensin piti rakentaa se boksi, mihin kalusteet ja muu tarvittava rekvisiitta sitten saataisiin paikoilleen. Halusimme riittävän ison tilan, jotta kaikki tarpeellinen mahtuisi hyvin esille. Pohjaksi löytyi poistetuista kirjoista Rien Poortvlietin  Nooan arkki, jonka 40 cm:n korkeus antoi hyvän tilan lattiaksi. Poistokirjoja käytimme myös seiniksi ja siihen valitsimme riittävän kookkaita kirjoja, että saatiin huonekorkeus sopivaksi (mittakaava 1:12). Kirjat leikattiin L:n muotoon eli jäljelle jäi kirjan selkä ja yläreuna. Leikkaaminen kuviosahalla oli melko pölyistä puuhaa ja yllättävän hidasta, mutta onnistui, kun teippasimme maalarinteipillä kirjan nippuun. Kirjat liimattiin lopulta kiinni ja koska syvyyttä huoneelle tuli kahden kirjan verran, laitoimme reunoille tapetilla päällystetyt pahvit peittämään rakoja. Katon teimme vanerista. Tapetilla päällystimme myös sisäseinät takaseinää lukuunottamatta, sen halusimme jäävän aidoksi kirjaseinäksi.

Kaikki huonekalut ovat itse tehtyjä. Kirjoituspöydän pöytälevy on kirjan kansi sopivasti pienennettynä alkuperäisellä kangaspäällisellä verhoiltuna. Pöydän jalat on tehty rakettikepistä, laatikosto on tulitikkulaatikoista ja laatikoiden vetimien (pahvia) malli otettu työpaikan kalusteista. 

Työtuoli pyörii kierreruuvin avulla, muuten tuoli on tehty pahvista, nahkapaloista, muovipyöristä ja jostain kartio-osasta. Kirjahyllyistä toinen on vaneria, toinen Bilteman sytyketikuista tehty. Kirjakärrin tein vanerista, kahvoina rautalankaa ja alla muovipyörät rautalankarenksussa. Kärriin sain aika oikeanlaisen sävyn akryyliväreillä. Ikkunan alla oleva lipasto on pahvilaatikko, joka on päällystetty kirjankansimateriaalilla, ovet piirretty ja liimattu helmet oven nupeiksi ja pitkulaiset helmet jaloiksi. Vanha kortistolaatikosto on toteutettu pahvipakkauksen päälle liimaamalla valokuvan perusteella oikean väriseksi maalattu paperi muille sivuille, eteen on liimattu kuvankäsittelyllä valokuvasta muokattu laatikoston kuva. Kortiston alla on mustaksi maalattu vanerinpalasta ja tulitikuista tehty taso. Etureunassa oleva vaatekaappi on joku valmis muovinen kaappi, jonka maalasin harmaaksi. Naulakon väänsin alumiinilangasta.  

 

Boksia varten on ostettu ainoastaan Airamin ledvalolankaa valaistukseen. Se toimii paristoilla 6 tuntia kerrallaan ja syttyy taas 18 tunnin päästä, jos ei sammuta valoa katkaisijasta. Etuseinän pleksi on myös ostettu tätä varten ja työpöydällä oleva vanhanmallinen lankapuhelin. Marja teki oven ja ikkunan sekä luokitustaulun seinälle ja seinäkellon, molemmat teimme erinäisen määrän kirjoja (Marjan kirjat aukeavatkin, minun tekemät ovat hyllynlämmittäjiä). Parilta muulta työkaverilta on peräisin myös jotain: suklaalevyt ja kukkaruukku vaatekaapin päällä. Samaisen kaapin päällä oleva vanhanmallinen radio on Maria Malmströmin pajassa Keuruulla toissa syksynä tehty, tässä se pääsee hyvään "kotiin".   

 

Naulakossa roikkuva sateenvarjo on coctailvarjosta tuunattu, ruskea laukku on oikeasti pyyhekumi Tiimarista (ruskeaa akryyliväriä vaan päälle). Hyllykön kansiot on taitettu kartongista ja siellä on myös ihka oikeita Perusoikeuteni EU:ssa –kirjoja useammalla kielellä. Työpöydän tietokonetarvikkeet on tehty muovipaloista ja niihin on liimattu sopivaan kokoon tulostettu kuva (näppäimistö, keskusyksikön ja kirjoittimen etupaneeli). Lomakelokero on pahvia. Kirjantuet hyllyissä ja kirjakärrissä on tehty säilykepurkin pellistä ja maalattu. Roskakorina on maitopurkki (kahvimaito). Seinäkalenterissa komeilee villakoira Pessin kuva.

Hyviä eläkepäiviä, Seija!

                                                                   

                                                                           

Purkkituoli

Meillä oli viime kerralla kerhossa aiheena helpot huonekalut ilman isoja työkaluja. Minna oli tehnyt kokeeksi muutaman rahkapurkkituolin ja hyvän ohjeenkin tuolien tekoon. Siispä minäkin otin mukaan rahkapurkin, jossa oli vähän muotoiltu pohja ja lähdin sitä työstämään nojatuoliksi. Tuolin päällystämiseen valitsin vähän turhan paksun paperin (melkein kartonkia), ohuempi olisi asettunut varmasti helpommin. Olin suikaloinut paperin valmiiksi paperisilppurilla :) No, liimalla tarttui paksumpikin paperi kiinni. Suikaleet olisivat saaneet jäädä pitemmiksi yläreunasta, niin taittaminen sisäänpäin olisi ollut helpompaa.

Siihen se sitten jäikin. Yritin toki tehdä myös pehmusteet, mutta se homma meni niin pieleen, että päätin tehdä työn kotona loppuun. Muu homma vei vapaa-aikani, joten vasta tänään sain aikaiseksi tehdä tuolin loppuun. Pehmusteeksi ohutta superlonlevyä kankaan sisään ja liimalla kiinni purkkiin sekä selkänojan että pohjan osuus. Repsottavat reunukset piilotettiin koristenauhan alle, kätevää. Alle keltaisista puuhelmistä jalat ja tuoli oli valmis.

Lakkasin ulkopuolen suikaleet, näyttävät paremmalta  käsiteltynä.
Lilli kävi testaamassa tuolin, mutta vielä ei ole hyväksynyt sitä kotiinsa.

Vaihto ja ostos

Meillä oli Nukkekotiyhdistyksen hallituksen järjestäytymiskokous lauantaina Hämeenkoskella ja sovimme hallituksen jäsenten kanssa, että jokainen tuo pienen paketin ja saa mukaansa paketin (samalla periaatteella kuin pikkujoulupaketit). Minä sain väkerrettyä omaan pakettiini ruukullisen narsisseja kartongista, kreppipaperista ja paperipäällysteisestä rautalangasta. Istutin kukat valmiiseen ruukkuun, jossa multana erikeepperillä höystettyjä kahvinporoja. Kruununkorkkivadille leivoin fimosta runebergintorttuja Maria Malmströmin reseptillä (Nukkekoti Väinölän vuosi -kirjasta). Torttujen suojaksi muovipikarista leikattu kupu. Lillillekin jäi onneksi muutama runebergintorttu.

Minä sain paketin, jossa oli ihanan pehmeä valkoinen "talja", virkattu ja kovetettu kori sekä rahi. Oikein käyttökelpoisia ja kivoja tavaroita, kiitos!

Yksi ostoskin on pakko esitellä. Tilasin Saara Vallinevalta pienen kennollisen munia. Pääsee Lilli leipomaan.

Kevyesti alkuvuodesta

Nyt on Lillikin syönyt kinkut ja muut jouluherkut ja päättänyt ryhtyä keventämään vähäksi aikaa. Pöytään on katettu vain hedelmiä kokonaisena ja salaattina ja muutama porkkanakin pureskeltavaksi. Kaikki kuvatut hedelmät ja vihannekset ovat muiden tekemiä, olen ostanut niitä eri henkilöiltä nukkekotikirppiksiltä. Viimeisin ostos oli etualalla olevat kunnon satsit hedelmiä eli omenakori ja appelsiinilaatikko. Soile Touran taitavista käsistä peräisin.

Mä ihailen näissä massatöissä tuota väritystä: mä ehkä jotenkin kykenisin muotoilemaan suunnilleen oikean muotoisia hedelmiä, mutta nuo pinnat ja värit, niihin tarvii vielä paljon oppia. Mutta onneksi näitä on toisinaan myytävänäkin, niin saa valmista.

Deminillä on sentään omat eväät. Mihin lie vesikuppi unohtunut emännältä.

Lilli on saanut uuden pikkuhyllyn keittiön seinälle. Siihen voi ripustaa vaikka pannumyssyn ja pannulapun alapuolella oleviin koukkuihin (itse lisätty), kun hyllyllä on purkkeja.

Kirjoja

Kirjoja aina tarvitaan, nukkekodissakaan ei olla vielä ekirjojen maailmassa (ainakaan kokonaan). Nämä kirjat ovat vähän vanhempaa painosta, ei mitään koreita kansikuvia vaan jotain kuosia selkään ja toista kuosia kansiin. Syyskuussa Nukkekotiyhdistyksen viikonloppukurssilla Erja Helander opetti kätevän tavan tehdä "käytettyjä" kirjoja ja tässä kuvasarja miten se kirja oikein valmistuu.

Ohut kaksipuoleinen teippi liimataan paperille (nurjalle puolelle!) ja leikataan irti teipin reunoja myöten.

Näiden kirjojen materiaali ei ainakaan ole kallista vaan melkein joka kodista löytyvää: sanomalehteä (kuvasivuja), pahvipakkauksia ja paksumpaa pahvia "sivuiksi". Sanomalehdestä voi bongata erilaisia kuoseja vaikkapa asvaltista, nurmikosta, taivaasta, ihosta jne. ja kun ne näiden kirjojen kansissa ovat kovin pieninä palasina, ei niitä tunnista mistä ovat peräisin.

Kartonginpalat liimataan kaksipuoleisen teipin toiselle puolelle, väliin jäävä osuus on kirjan selän paksuus. Kartonginpalat eli kannet pitää liimata yhdensuuntaisesti, näin kirjasta tulee siisti ja suora.

Käännä selän puolelta kannen yli menevä osuus sisäpuolelle. Voit painaa kynnellä tai jollain tikulla taitetta selvemmäksi.

Leikkaa kansiin kuosipaperit, muutaman millin leveämpi ja korkeampi kuin mitä kannen kartonki on.

Liimaa kansipaperi kiinni kumpaankin kanteen. Katso, että selkälinja tulee suoraan.

Leikkaa kulmat suoraksi, niin papereiden taitto kartongin ympärille onnistuu paremmin. Älä kuitenkaan leikkaa liian läheltä kartonkia, siihen saa jäädä millin tai parin "saumanvara".

Liimaa reunat sisäpuolelle.

Kun sinulla on valmiit kannet, niiden väliin pitää liimata "sivut".

Pahvinpala on tässä kirjassa sivuina. Paksuutta voi säätää liimaamalla pari-kolme palaa yhteen, jos on paksumpi kirja tai tarvittaessa voi vähän ohentaa irrottamalla pahvista kerroksia pois. Tässä on ohut kirja, selvitään yhdellä pahvikerroksella. Pahvinpalan pitää olla kansia hieman pienempi, että jää pieni reunus kirjaan joka puolelle.

Liiman kuivumisen ajaksi voi laittaa vaikka pienet puristimet kirjan ympärille.

Tee lopuksi valmiiseen kirjaan selkämykseen "tekstiä" tai kuvioita sopivan värisellä tussilla (kulta on aika tavallinen tekstin väri vanhoissa kirjoissa).

Tein joulukalenterivaihtoon nipun kirjoja muutamalle vaihtokaverille. Laitoin kirjat pienen levyn päälle ja kumpaankin päähän metallista taivuttamani kirjantuet. Kirjat ovat tarkoituksella erilaisia, niinhän ne ovat oikeastikin.