Vaihto ja ostos

Meillä oli Nukkekotiyhdistyksen hallituksen järjestäytymiskokous lauantaina Hämeenkoskella ja sovimme hallituksen jäsenten kanssa, että jokainen tuo pienen paketin ja saa mukaansa paketin (samalla periaatteella kuin pikkujoulupaketit). Minä sain väkerrettyä omaan pakettiini ruukullisen narsisseja kartongista, kreppipaperista ja paperipäällysteisestä rautalangasta. Istutin kukat valmiiseen ruukkuun, jossa multana erikeepperillä höystettyjä kahvinporoja. Kruununkorkkivadille leivoin fimosta runebergintorttuja Maria Malmströmin reseptillä (Nukkekoti Väinölän vuosi -kirjasta). Torttujen suojaksi muovipikarista leikattu kupu. Lillillekin jäi onneksi muutama runebergintorttu.

Minä sain paketin, jossa oli ihanan pehmeä valkoinen "talja", virkattu ja kovetettu kori sekä rahi. Oikein käyttökelpoisia ja kivoja tavaroita, kiitos!

Yksi ostoskin on pakko esitellä. Tilasin Saara Vallinevalta pienen kennollisen munia. Pääsee Lilli leipomaan.

Kevyesti alkuvuodesta

Nyt on Lillikin syönyt kinkut ja muut jouluherkut ja päättänyt ryhtyä keventämään vähäksi aikaa. Pöytään on katettu vain hedelmiä kokonaisena ja salaattina ja muutama porkkanakin pureskeltavaksi. Kaikki kuvatut hedelmät ja vihannekset ovat muiden tekemiä, olen ostanut niitä eri henkilöiltä nukkekotikirppiksiltä. Viimeisin ostos oli etualalla olevat kunnon satsit hedelmiä eli omenakori ja appelsiinilaatikko. Soile Touran taitavista käsistä peräisin.

Mä ihailen näissä massatöissä tuota väritystä: mä ehkä jotenkin kykenisin muotoilemaan suunnilleen oikean muotoisia hedelmiä, mutta nuo pinnat ja värit, niihin tarvii vielä paljon oppia. Mutta onneksi näitä on toisinaan myytävänäkin, niin saa valmista.

Deminillä on sentään omat eväät. Mihin lie vesikuppi unohtunut emännältä.

Lilli on saanut uuden pikkuhyllyn keittiön seinälle. Siihen voi ripustaa vaikka pannumyssyn ja pannulapun alapuolella oleviin koukkuihin (itse lisätty), kun hyllyllä on purkkeja.

Kirjoja

Kirjoja aina tarvitaan, nukkekodissakaan ei olla vielä ekirjojen maailmassa (ainakaan kokonaan). Nämä kirjat ovat vähän vanhempaa painosta, ei mitään koreita kansikuvia vaan jotain kuosia selkään ja toista kuosia kansiin. Syyskuussa Nukkekotiyhdistyksen viikonloppukurssilla Erja Helander opetti kätevän tavan tehdä "käytettyjä" kirjoja ja tässä kuvasarja miten se kirja oikein valmistuu.

Ohut kaksipuoleinen teippi liimataan paperille (nurjalle puolelle!) ja leikataan irti teipin reunoja myöten.

Näiden kirjojen materiaali ei ainakaan ole kallista vaan melkein joka kodista löytyvää: sanomalehteä (kuvasivuja), pahvipakkauksia ja paksumpaa pahvia "sivuiksi". Sanomalehdestä voi bongata erilaisia kuoseja vaikkapa asvaltista, nurmikosta, taivaasta, ihosta jne. ja kun ne näiden kirjojen kansissa ovat kovin pieninä palasina, ei niitä tunnista mistä ovat peräisin.

Kartonginpalat liimataan kaksipuoleisen teipin toiselle puolelle, väliin jäävä osuus on kirjan selän paksuus. Kartonginpalat eli kannet pitää liimata yhdensuuntaisesti, näin kirjasta tulee siisti ja suora.

Käännä selän puolelta kannen yli menevä osuus sisäpuolelle. Voit painaa kynnellä tai jollain tikulla taitetta selvemmäksi.

Leikkaa kansiin kuosipaperit, muutaman millin leveämpi ja korkeampi kuin mitä kannen kartonki on.

Liimaa kansipaperi kiinni kumpaankin kanteen. Katso, että selkälinja tulee suoraan.

Leikkaa kulmat suoraksi, niin papereiden taitto kartongin ympärille onnistuu paremmin. Älä kuitenkaan leikkaa liian läheltä kartonkia, siihen saa jäädä millin tai parin "saumanvara".

Liimaa reunat sisäpuolelle.

Kun sinulla on valmiit kannet, niiden väliin pitää liimata "sivut".

Pahvinpala on tässä kirjassa sivuina. Paksuutta voi säätää liimaamalla pari-kolme palaa yhteen, jos on paksumpi kirja tai tarvittaessa voi vähän ohentaa irrottamalla pahvista kerroksia pois. Tässä on ohut kirja, selvitään yhdellä pahvikerroksella. Pahvinpalan pitää olla kansia hieman pienempi, että jää pieni reunus kirjaan joka puolelle.

Liiman kuivumisen ajaksi voi laittaa vaikka pienet puristimet kirjan ympärille.

Tee lopuksi valmiiseen kirjaan selkämykseen "tekstiä" tai kuvioita sopivan värisellä tussilla (kulta on aika tavallinen tekstin väri vanhoissa kirjoissa).

Tein joulukalenterivaihtoon nipun kirjoja muutamalle vaihtokaverille. Laitoin kirjat pienen levyn päälle ja kumpaankin päähän metallista taivuttamani kirjantuet. Kirjat ovat tarkoituksella erilaisia, niinhän ne ovat oikeastikin.