Soittokämppä kaiutinkoteloon

Jo pari vuotta sitten sain idean, että teen siskolleni syntymäpäivälahjaksi roomboksin kaiutinkoteloon ja ideana on soittokämppä. Tänä vuonna (tarkalleen ottaen ylihuomenna) tulee hänellä pyöreitä vuosia täyteen ja eilen juhlittiin perhepiirissä synttäreitä. Annoin siis lahjan eilen, joten nyt voin paljastaa, mitä tässä olen jo toista vuotta hiljalleen rakennellut.

Ensimmäinen tehtävä oli tietysti löytää sopivankokoinen kaiutinkotelo, mihin soittokämpän voi rakentaa. Sain yhdeltä kaverilta vanhan autokaiuttimen kotelon, joka on vähän erikoisen muotoinen, mutta tähän tarkoitukseen oikein sopiva. Etuseinässä on pyöreä reikä, vasemmassa sivussa pieni neliskanttinen reikä, josta tuli näppärästi ikkuna.

Soittokämppään tarvitaan tietysti myös aikansa elänyt sohva kavereita ja soittajienkin huilihetkiä varten. Sen tein pahvista, vaahtomuovipalasta ja vanhasta tyynynpäällisestä, jonka kangas oli valmiiksi nuhruinen ja siis tarkoitukseen oikein sopiva. Sohvapöytä valmistui vanerinkappaleista ja ohennetusta akryylimaalista.

Kitarat on ostettuja, mikä mistäkin matkan varrella, mutta kitaroiden telineet väänsin ihan itse rautalangasta (ja sen huomaa). Rummut on sitten ihan omaa tekoa, apuna sentään oli kirjastosta lainattu rumpukirja, jossa oli hyviä kuvia. Rummut syntyivät eri kokoisista muovipurkeista, kiiltävästä tarra-arkista, muovikalvosta, puolipyöreistä tarrahelmistä ja jostain muovipäällysteisestä nauhasta. Telineet on grillitikkua ja folioteippiä. Lautaset on tuikkukiposta.

Tiikerikakku oli kolmen nuoren naisen bändi Oulun tienoilla 1980-luvulla. Sisareni oli kitaristina bändissä ja myös sävelsi bändin kappaleita. Heillä oli keikka mm. Kuusrockissa vuonna 1985 ja siitä on kuva soittokämpän seinällä (lehtileike oikeasti). Bassorummussa oleva kuva on t-paidasta kuvattu logo, oikeasti tuollaista rumpua ei ollut olemassa.

Kämpän seinille tulostin netistä julisteita, mm. sisareni suuren suosikin Doorsin kuvia ja muuta rockaiheeseen sopivaa. Kuusrockin julisteen jouduin laatimaan itse, koska mistään ei löytynyt oikeaa vuoden 1985 festarin mainosta. No, kaikkea ei voi aina saada.

Kosketinsoittimet tein biltemantikusta ja netistä tulostetusta näppäimistöstä. Soitin jää aika lailla piiloon heti etuaukon vasemmalle puolelle seinän viereen. Ikkunan vieressä on mikrofoniteline, joka oli alunperin jossakin tavaranipussa tullut rikkinäinen nukkekodin lattiavalaisin. Mikrofoniksi laitoin jonkun kuulokkeen osan, oli sopivan näköinen ja -kokoinen. Lattialle kasasin johtoja ja vahvistimia ja pedaaleja, jotta kaaos näyttäisi oikealta.

Etuseinän pyöreän aukon luona on "porras", jonka ainoa tarkoitus on peittää paristokotelo, joka on tietenkin valoja varten. Valoina kämpässä on valmis valosarja, jossa on hyvin pienet ledit. Teippasin ne kattoon kiinni ja ajastus hoitaa valaistuksen säätämisen. Näin ei tarvitse aukoa yhtenään etuaukon eteen asennettua pleksiä, joka toimii sekä pölyn että lasten sormien esteenä :)

Muutakin rekvisiittaa huoneeseen on tehty: nuotteja ja nuottikirjoja sohvalle ja pöydälle, limsa- ja kaljatölkkejä pöydälle ja vähän lattiallekin, pöydälle jääneet aurinkolasit, sipsipussi ja juhlan kunniaksi kuohuviinipullo. Onnea päivänsankarille!

Punainen pöytä ja tuolit

Nukkekotimaailmassa voi toteuttaa sellaisia haaveita, mitä ei tule tehtyä 1:1 elämässä. Olen kauan haaveillut punaisista keittiön kalusteista, siis ruokapöydästä ja tuoleista, mutta en ole rohjennut toteuttaa haavetta oikeasti. Kun ostin Lontoosta Jane Harropin kitin pöydästä ja tuoleista, sen halusin tehdä haaveeni mukaiseksi eli punaiseksi.

Kalustepaketti sisälsi viisi minigrippussia, hiekkapaperipalan ja kolmesivuisen englanninkielisen ohjeen. Muovipusseissa oli kunkin kaluston osat eli neljä tuolia ja pöytä kukin omassa pussissaan. Luin tietysti ohjeen ensin, mutta kukaanhan ei käske sitä noudattamaan kirjaimellisesti! Ohjeessa neuvottiin kevyesti käymään läpi palaset hiekkapaperilla (eivät juurikaan tarvinneet hiontaa, vain vähäistä röpelöä muutamassa palassa) ja käsittelemään ne ennen kokoamista. Koska tiesin, että maalaan kaluston peittävällä värillä, en ryhtynyt käsittelemään palasia etukäteen. Ohje on ihan paikallaan, jos kaluston haluaisi petsata tai kuultomaalata, näin mahdolliset liimapurseet eivät näkyisi lopputuloksessa.

Palaset olivat hyvin mittatarkkoja ja ne on helppo koota, kunhan vain on suorakulma, mitä vasten ne voi varmasti saada suoraan, oikeaan asentoon toisiinsa nähden. Pitäisi ehkä joskus saada aikaan sellainen laatikko, jossa on suorakulmaiset reunat, niin tällaiset hommat helpottuisivat. Siihen saakka käytössä on legopalikoista tehty suorakulma sekä muutama levynpalanen, jotka voi teipata tukemaan liiman kuivumisen ajaksi.

Halpa akryyliväri oli oikein sopiva kaluston käsittelyyn ja värikin oli suorastaan mainion punainen. Yksi käsittelykerta oli riittävä. Tykkään!

Alman ja Heikin keittiö sai siis pöydän ja tuolit. Alma istahti pöydän ääreen hetkeksi.

Luonnonkukkia

Tänä keväänä kaikki kukkii etuajassa (kolmisen viikkoa ainakin täällä päin). Nyt on hyvä aika kulkea silmät avoinna ja katsoa, mitä kivaa luonnosta löytyisi nukkekodin kukkamaljakkoon. Koiran kanssa kävellessä on hyvä tutkailla ojanpenkkoja ja pientareita sillä silmällä. Nyt mukaan tarttui suolaheinän oksa, josta leikkaamalla oksanhaaroja sai kivan kukkamaljakon täytteen mittakaavaan sopivasti. Kuva tuossa yläpuolella todistaa asian.

Aikaisemmin olin postannut jostain pienistä valkoisista kukista, joiden nimeä en tiedä. Eilen kuvasin hyvinkin tuttua kasvia eli koiranputkea, jossa on myös nukkekotimittakaavaan sopivan kokoiset kukat, kun sitä lähemmin tarkastelee. Kauniitakin ovat :)

Tähän vielä kuva kaikista ihanuuksista, mitä sain Minnalta kiitokseksi Saanan asunnon kuskaamisesta. Kiitos Minna näistä kengistä, laukusta ja lehdistä!

Aurinkolaseja ja ostoksia

Lilli pääsi sovittamaan torstaina kerhossa tekemiäni aurinko- ja silmälaseja. Osa kehyksistä oli selvästi liian isoja, osa pieniä, mutta ne on sitten muiden kuin Lillin käyttöön.

Näistä kehyksistä puuttuu linssit :)
Kaiken kaikkiaan ehdin vääntämään monet pokat ja näissä linssit on vedetty kynsilakalla.

Viikko sitten olin Lontoossa Kensington Dollshouse Festivalilla, joka järjestettiin pe-la 23.-24.5. Kensington Town Hallissa. Olihan mielenkiintoista ja kivaa käydä Lontoossa ja nimenomaan tuolla messuilla, jossa oli toinen toistaan upeampia (ja kalliimpia) tavaroita tarjolla ostettavaksi ja nähtäväksi. Myös se hämmästytti, kuinka paljon siellä oli pienempää mittakaavaa tarjolla "normaalin" 1:12 mittakaavan lisäksi: 1:24, 1:48 ja vieläkin pienempiä nukkekodin nukkekotimittakaavaa!

Itse ostin lähinnä kittejä eli valmiita tarvikepaketteja ohjeineen tuotteiden tekemiseksi.

Nämä ihanat huonekalut ovat Jane Harropin kittejä.

Artofmini.com on näyttelyluettelon mukaan saksalainen, mutta nettisivut ovat hollanniksi - oli miten oli, ihania tuotteita sielläkin oli myytävänä ja muutama kalustekitti lähti mukaan.


Valmiita tuotteita edustaa sitten laserleikatut keittiötyövälineet, jotka irrotetaan kehyksestä. Näitä myi The Ironworks & Black Country -niminen yritys, aivan ihania tuotteita oli sielläkin tarjolla vaikka kuinka paljon.

Jotta omien askarrusten sahaus sujuisi mahdollisimman tarkasti, ostin pienihampaisen sahan ja alumiinisen jiirilaatikon Templewood miniaturesilta, jonka omistajapariskunta oli todella mukavia ja hauskoja ihmisiä. Rouva teki ja myi kukkakittejä, herralla oli muita kittejä ja jonkun verrran työkaluja myytävänä.

Lauantaina ennen messuille menoa kävimme kuuluisan Portobello Roadin markkinoilla. Siellä oli tarjolla tavaraa ja syötävää laidasta laitaan. Näimme varmaan vain murto-osan kaikesta, mitä siellä oli myytävänä. Yhdessä pöydässä silmiini sattui minikokoinen punottu ruukku ja ilman sitä en sitten voinut lähteä, vaikka myyjä ei tinkinyt (kalliista) hinnasta yhtään. Jäipähän muisto Portobello Roadilla käynnistä :)

Kukkia ja koreja

Viime sunnuntaina innostuin askartelemaan Doloresin nettikaupasta ostamani Bonnie Lavish-kukkakittiä, daalioita. Se oli hauskaa ja kohtalaisen helppoa. Oikeastaan vaikein osa oli siinä, että päällystetyn rautalangan päällinen ei lähtenyt irtoamaan alussa, kun ryhtyi pujottamaan kukan osia rautalankaan. Kukan osat ja lehtiosat olivat laserleikatuissa arkeissa vain yhdestä kohdasta kiinni, joten ne oli helppo irrottaa arkistaan. Askartelin keittiössä korkkitabletin päällä, joten siinä saattoi helposti myös pyöreäpäisellä työkalulla muotoilla kukkia ja lehtiä oikeaan muotoon.

Kukkakitissä oli hyvät englanninkieliset ohjeet ja ostin onneksi muutaman erilaisen, niin pääsen niitäkin tässä askartelemaan, kunhan maltan olla sisällä (ulkona on niin hyvä pihatyösää, lämmintä ja aurinkoista, normaalia lämpimämpää tähän aikaan vuodesta).

Kerhossa askartelimme koreja. Minna oli tehnyt hyvän ja helpon mallin "rottinkikorille", joka on siis oikeasti ohutta pahvia, säkkikangasta ja jotain kivaa koristekangasta sisäpuolelle ja reunoille näkymään.

Etualalla kerhossa tekemäni kori, kaksi muuta on tämän päivän tuotoksia. Sormet on kyllä niin hyvästi liimassa...

Toinen kiva korimalli, mitä kerhossa teimme, oli netistä löydetty ohje. Ympyrään leikataan yhdeksän sektoria, joiden väleihin pujotellaan lankaa tai ohutta narua. Minä käytin ohutta kalastajalankaa, kun sitä sattuu olemaan yli oman tarpeen. Lankaa pujotellaan niin kauan, että yläreuna tulee vastaan ja työ viimeistellään yläreunaan liimattavalla punotulla tai letitetyllä nauhalla. Joku teki kaksivärisen korin, sekin oli oikein kivan näköinen eli yläreunaan pujotteli eri väristä lankaa. Toiseen koriin laitoin sisäpohjaan kangaspalan, toiseen pyöritin langasta ympyrän ja liimasin paikoilleen. Yritin ensin tehdä niin, että laitoin liimaa pohjaan ja sinne yritin pyörittää lankaa, mutta siitä ei tullut yhtään mitään. Helpompi on tehdä homma kokonaan erillään ja liimata sitten valmis ympyrä korin pohjalle.

Keinutellaan

Alma ja Heikki pääsivät keinumaan valkoiseen keinuunsa terassilleen. Terassi on vielä aika karu, mutta on siellä sentään narsissiruukku ja pieni puu ruukussa. Terassi on tukevaa tekoa, kyllä se nämä kaikki kestää :)

Ulkopuolelle pitäisi tehdä paljon somistusta, kukkalaatikoita ja muuta kivaa. Tässähän sitä riittää pientä askaretta kesäksi.

Keittiöön on jääkaappi valmisteilla, mutta jotain pientä on sentään taas saatu paikoilleenkin. Tiskipöytä sai vesihanan hamahelmista ja muista helmistä sekä alumiinilangan pätkästä, jotka maalasin kromimaalilla. Liesituuletin on pahviputkenpätkä ja joku korkki yhteenliimattuna ja maalattuna hopeanväriseksi. Työpöydän taustaseinän materiaali mietitytti pitkään, mutta sitten keksin nykytrendin mukaisesti laittaa siihen samaa kuin työpöydän pintaan eli marmorikuvioista kontaktimuovia pahvinpalalle liimattuna. Sen teippasin työpöytäkompleksiin kiinni, joten tarvittaessa se on helppo irrottaa ja vaikka vaihtaa.

Mua on häirinnyt talon pimeys, jota vielä korosti tummat portaat ja ovet. Huonekorkeus on aika matala, joten sekin vähän ahdistaa. Portaat eivät ole enää tummat, sillä otin ja maalasin ne valkoiseksi. Ovet saavat olla tummanruskeat vielä toistaiseksi, mutta joku kaunis päivä nekin saavat vaaleamman sävyn.

Keittiöön pitäisi saada pöytä, samoin olohuoneeseen. Kylppäri on ihan tekemättä.

Puutarhakeinu ja muutakin

Keuruun nukkekotoiluviikonlopussa tehtiin puutarhakeinu, joka oli hyvin mielenkiintoinen projekti. Ja keinu on tietysti toimiva eli se myös keinuu. Heikki oli mukana Keuruulla, sillä hänelle oli luvassa uudet housut entisten lökäpöksyjen tilalle ja Heikki pääsi heti tuoreeltaan kokeilemaan keinun toimivuutta.

Aulis Parviainen oli pilkkonut puuosia valmiiksi ja jakoi niitä meille pajalaisille sitä mukaa, kun homma eteni. Se oli todella hyvä systeemi, niin emme saaneet ihan sekaisin kaikkia palasia. Mutta homma ei todellakaan ollut pelkkää valmiiden palojen liimaamista, vaan myös vuolemista ja reikien poraamista ym. Terävä puukko oli ehdoton työkalu. Monta keinua saatiin valmiiksi asti, kun pajalle oli varattu riittävästi aikaa ja vielä sunnuntaina oli "ylimääräinen" aika keskeneräisten töiden loppuunsaattamiseen.

Tässä muutama vaihekuva keinun kasaamisesta:

Jotta homma ei olisi ollut pelkkää puutyötä, tein Hanna Merosen opastuksella mainitsemani housut Heikille. Hannalla oli kivaa raidallista kangasta, josta syntyi siistit housut, jotka avataan vyötärönauhaan ommellusta napista. Kyllä nyt Heikin housut kaipaavat kunnon paitaa seurakseen, joka on mahdollisesti luvassa syksyn kurssilla :)

Värikyniäkin teimme ohuesta bambutikusta. Väritin tussilla kynän rungon, vuolin (ja hioin) pään teräväksi ja sinne vielä väri terään. Toiseen päähän piti tehdä vielä piste, josta värikynän väri näkyy.