Kuorittuja hedelmiä

Suuressa Snadissa osallistuin Angie Scarrin Kuoritut hedelmät -massatyöpajaan ja se oli todella hyödyllinen ja mukava pikakurssi. Saimme Angielta valmiit omena- ja sitruunatangot ja appelsiinitangot teimme itse. Valmiina saadut eivät olleet muokkaamatta valmiita, vaan ne olivat vielä liian paksuja ja itse piti työstää niitä kapeammiksi ja niistä hedelmiksi.

Angie oli itse tehnyt appelsiininkuorimassan sekoittamalla oranssiin muitakin värejä, jotka olen tietysti jo unohtanut. Toivottavasti pian tulee uusi painos hänen värikirjastaan, sieltä löytyy ohjeet oikeiden värisävyjen sekoittamiseen eri massoista. Tärkeä oppi oli myös se, että hedelmiin käytetään paljon läpikuultavaa valkoista massaa, sillä saadaan oikeanlainen värisävy hedelmiin.

Opin työpajassa, että hedelmää ei tehdä yksitellen pyörittelemällä palloksi, vaan se tehdään pötköstä. Ensin supistetaan pää umpeen ja leikataan sopivan kokoinen pala ja supistetaan myös toinen pää. Näin hedelmästä saadaan myös sisältä oikeanlainen, jos pötkö on tehty hedelmän mukaan oikein. Siitä ei ole kuvia, miten appelsiinitanko tehdään, mutta lyhyesti sanottuna tehdään ensin lieriö, joka leikataan halki, lisätään valkoinen kaistale väliin, liitetään palat yhteen. Sitten leikataan lieriö toisin päin halki keskeltä ja taas laitetaan valkoista väliin ja liitetään yhteen. Neljäsosat leikataan vielä kertaalleen halki eli lopulta on kahdeksan sektoria "hedelmälihaa" ja niiden välissä valkoinen kalvo. Sen jälkeen valkoisella päällystetään koko tanko ja vielä viimeksi oranssilla eli appelsiinin kuorella. Pastakone on oivallinen apuväline massojen työstämisessä.

Omenoiden "kuoriminen" oli vaikeaa. Koska useimmiten lähti koko pala eikä pelkkää pintaa, oli hyvä neuvo "korostaa sitä mitä ei voi peittää" eli tehdä omenasta haukatun näköinen. Ilmankos kulhossani on monta haukattua omenaa, siivotonta :)

Sitruunoista tuli vähän turhan isoja tai sitten appelsiinit ovat pientä lajiketta. Onneksi oikeassa elämässäkin niitä on monen kokoisia, joten virhe ei ole turhan suuri. Massailin samalla vähän muutakin, kuten pellillä näkyy.

Yksiön asukas kotiutui

Yksiön asukas löytyi Suuresta Snadista viikonloppuna. Vilma oli siellä Katja Intosen tekemien nukkien joukossa. Hypistelin tätä nukkea jo lauantaina, mutta jätin vielä Katjalle, kun kaikki ei ihan tuntunut sopivalta. Sitten sunnuntaina iskin taas silmäni samaan nukkeen ja kun vaihdoimme rimpsuisen mekon sopivampaan farkkutunikaan, niin se oli siinä! Vielä täytyy saada jalkaan jonkinlaiset legginsit tai muut housut, niin kelpaa kissojen kanssa asustella yksiössä.

Kaikenlaista muutakin Snadista lähti mukaan, kuinkas muuten. Jätin kuvaamatta Minihalin printit, joita ostin taas muutaman kivan uutuuden. Kuvaan niitä sitten, kun saan ne näperrettyä valmiiksi. Ostin myös kuviolävistimen, pöytäkitin, liimaa, balsarimoja eli enemmän meni askartelupuolelle, vähemmän valmiisiin tavaroihin. Toki niitäkin tuli vähän hankittua. Ja arpoja! Tavoitteena oli saada Nukkekotiyhdistyksen viinipullot, mutta sinne ne jäivät toisten voitoiksi, minulle ei tullut vaikka mitä taikoja yritettiin tehdä arpoja valitessa :)

Ostin myös ihania huovuttamalla tehtyjä tyynyjä, valitettavasti en muista keneltä ne oli. Sohvalla Vilman ympärillä nämä uudet pehmoiset tyynyt.

Viime viikolla teimme kerhossa posliinimassasta astioita ja jotain muutakin. Tässä minun tuotokseni muutaman päivän kuivumisen jälkeen (kuivuu siis ilmassa), mutta kaipaavat selvästi vielä vähän työstöä ja kenties koristeluakin.

Suuressa Snadissa osallistuin lauantaina Angie Scarrin massailupajaan, jonka aiheena oli kuoritut hedelmät. Oli todella kiinnostava ja hyvä työpaja, jonka tuotoksia esittelen vähän myöhemmin, kun ehdin niitä työstää vielä vähän ja paistaakin ne käyttöön. Fimo oli siis niiden materiaali.

Vitriinikaappi

Sain jo viime vuonna työkaverilta hänen jemmaamiansa poistettujen diakuvien laseja pienen laatikollisen. Hän ei sitten niitä tarvinnutkaan ja toi minulle, josko niille olisi käyttöä. Mulla tuli heti mieleen, että olisi kiva tehdä joku vitriinikaappi, jossa olisi lasiliukuovet. Eihän siihen paljon tarvita: piti ostaa yläjyrsin, että saa tehtyä urat, jossa ovet liukuvat :) Ehkä joku olisi keksinyt paremmankin keinon tehdä urat, mutta kuvittelen tekeväni jyrsimellä muutakin kuin näitä. Ostin mahdollisimman pienen teränkin, jolla jyrsin uran, mutta silti ura on niin leveä, että kaksi lasia sopii siihen yhtä aikaa. Toisaalta, täytyyhän niiden sopiakin, miten ovet muuten aukeaisivat? Kaksi eri uraa veisi liikaa tilaa.

Bilteman tikku oli sopivan paksu, jotta pystyi uran jyrsimään. Tikkuja piti liimata kaksi vierekkäin, niin sai kaapista sopivan syvän. Oma operaationsa oli sitten niiden urien jyrsiminen tai oikeammin enemmän aikaa meni miettimiseen, miten ihmeessä pienet tikut saa kiinni työpöytään siten, että jyrsiminen on ylipäätään mahdollista. Onneksi mies oli mukana pähkäilemässä ja myös opettamassa, miten tämä sähkötyökalu toimii. Kun sitten sain katkottua jyrsityt tikut sopivan mittaisiksi ja kasattua palaset kaapin muotoon, olin kyllä ylpeä lopputuloksesta: toimii!

En ole vielä varma, mitä kaikkea yksiön asukas kaappiin laittaa, mutta kaapin päällä on akvaarion paikka (huomaa tukevat puuhelmijalat kaapissa!) ja toisessa päässä tilaa lasikissalle ja muillekin koristeille. Kaapin takalevy on kartonkia.

Kylppäriin pääsee jo

Monenlaista olen yrittänyt väkertää, niistä yhtenä juttuna on ollut tämän kylppärin pähkäileminen. Lavuaari ja wc-pyttyhän olivat siis valmiit, ne piti vain itse käsitellä eli hioa ja maalata. Ne nyt sitten ovat sellaiset kuin ovat, suhtkoht siistit, mutta eihän vanhan talon kalusteilta voi vaatia ihan uutta vastaavaa kuntoa, eihän! Suihkunurkkauksen tein maustepurkista, alaosaan yhtä muovipurkkia, kun muuten seinämä olisi jäänyt vähän turhan matalaksi. Onneksi tuota lattialaattaa oli vieä jäljellä... Suihkutanko on grillitikku, jonka päässä korvakuuloke suihkuna.

Lavuaarin yläpuolella on vanhanmallinen peilisysteemi eli lasihylly pelkistetyn peilin alapuolella. Hylly on pleksiä, peili on autojen peilien korjaamiseen tarkoitettua peiliä, jota voi leikata saksilla. Hyllyllä on tietysti monenlaisia kauniita pulloja, mutta hammasharjakin sinne pitäisi mahduttaa.

Kylppärin etunurkkaan jäi vielä tilaa pesukoneelle ja kissojen vessakin pitää johonkin sovittaa. Vielä on siis hommat selvästikin kesken. Kissoja sen sijaan on tullut yksi lisää:

Ostin nukkekotikirpparilta ihania pieniä astioita ja yksiön keittiön pöydälle päätyi pari kuppia ja lasikannu. Aivan ihania! Kattaus on näköjään kesken, kuka sitä nyt pelkkää mustaa kahvia juo?

Vähän rakentelua

Pikkuisen edistystä yksiön rakentelussa. Liimasin paikoilleen liesituulettimen ja seinähyllykön. Hyllykössä tuli joku mittavirhe tai ajatusvirhe tai jotain, siitä tuli vähän turhan leveä, mutta menköön. Mahtui se kuitenkin liesituulettimen kanssa seinälle. Sopiipahan enempi tavaraa hyllyyn. Hyllyä koristaakin tänään kerhossa tehdyt Minihalin leipä-, sokeri- ja teepurkki. Ylemmällä hyllyllä on tällä hetkellä jostain metalliosasta ja helmestä tehty pullo, sisältö on täysi arvoitus :)

Liesituuletin on tehty Bilteman tikuista ja vanerinpalasta sekä naulan kannoista (napit eteen). Mustaa maalia koko komeuden päälle ja siinä se: moderni liesituuletin. Puristimet ovat kyllä fiksu keksintö, ilman niitä olisi näissä nukkekotihommissakin ihan pulassa.

Keuruulla tekemieni tuolien kaveriksi tekaisin pienen pöydän. Ei sitä yksiössä tuon isompaa ruokapöytää tarvita sinkun huusholliin. Vielä on kovin karun näköistä, mutta eiköhän sitä pikkusälää kerry talouteen, kun ehtii kaiken hommaamaan.

Lipasto

Siinä se nyt on, lipasto valmiina! Ei ole ihan samanlainen kuin alkuperäinen malli: väri on vaalea tumman petsin sijaan ja lipaston jalat on puuhelmet veistettyjen asemesta. Vetimet on valmiina ostettu. En itse asiassa tiedä, miten Aulis Parviainen olisi ohjeistanut kiinnittämään peilin, se jäi multa kuulematta (mallikappaleen peili oli irti), joten tein oman virityksen. Halusin, että peilin asentoa voi muuttaa, joten piti keksiä joku saranasysteemi takapuolelle.

Leikkasin tuikkukipon pellistä lärpäkkeet, jotka muotoilin suoran metallitikun ympärille. Liimasin lärpäkkeet tikkuineen peilin takapuolelle toinen osa peiliin, toinen pikkukaappiin kiinni. Näin pääsee iso peili liikkumaan eri kaltevuusasennoissa.

Laatikot vuorasin tietysti paperilla, kuten asiaan kuuluu. Alma pääsi testaamaan, peilaako peili hyvin.

Lipastoon tulee varmasti säilytykseen liinavaatteita ja kenties Alman omia juttuja.

Sitä sun tätä

Viime viikolla meillä oli kerhossa aiheena keittiötyövälineet. Nyt sain hieman viimeisteltyä tekeleitäni, joten sain otettua ihan kuvan valmiista välineistä. Vispilä onnistui hyvin, sain kierteen oikein napakaksi, kyllä tuolla kelpaa vispata vaikka kermavaahtoa :)

Viikonlopun olin jälleen Keuruulla Nukkekotiyhdistyksen järjestämällä viikonloppuleirillä, jossa oli tarjolla monenlaista pajaa: lipastoa, vaatteiden tekoa, vanerin taivutusta, reinot, patja. Niinhän siinä kävi, että vaatteiden teko jäi, kun kaikkeen ei yksinkertaisesti ehtinyt. Tällainen oli saldo eilen illalla kotona:

Tuossa kuvassa ei näy lipaston kaikkia osia, niitä on tuolla laatikoiden sisällä ja vähän muuallakin. Tällainen oli Aulis Parviaisen tekemä mallilipasto:

Peili on tuossa irrallaan, kuuluu noiden pienien kaappien väliin. Mä päätin tehdä valkoisen lipaston, se sopii paremmin Alman makuuhuoneesen. Jalat tehdään puuhelmistä, itsesuojeluvaisto käski olla yrittämättä vuolla puukolla tikusta tuollaisia vänkkäröitä jalkoja kuten mallissa.

Maalaan osat ensin ja sitten vasta kiinnitän peilit paikoilleen jne. Vetimetkin on vielä harkinnassa, käytänkö rautalankaa kuten mallissa vai jotain krumeluurimpaa. Pitää vielä pähkäillä sekin, saisiko peilistä liikkuvan.

Erja Helanderin patjapaja oli hauska ja mä menin yli siitä mistä aita oli matalin eli valitsin sellaisen patjakankaan, josta sai näppärästi raidan sivuun ilman ylimääräisiä saumoja. Solmut eivät menneet ihan ohjeen mukaan, kun en malttanut odottaa ja tarkistaa, tein oman pään mukaan. Mutta onpahan kiva patja vaikka ullakolle vierasvaraksi.

Maria Malmströmin vanerin taivutus oli se, mitä eniten odotin. Minulla on ollut jo pitkään tarkoitus kokeilla taivuttaa vaneria, mutta en ole saanut aikaiseksi edes yrittää. Hyvillä ohjeilla ja neuvoilla ei edes sormet kärähtänyt kuumassa silitysraudassa, kun vanerinpalasta lämmitettiin taipumaan. Pari kivaa tuolia sain aikaan ja tänään niille jopa maalin. Näiden paikka tulee olemaan yksiön keittiössä.

Ja sitten ne reinot. Niitä ei voi vastustaa! Nämä reinot eivät kyllä sovi ainakaan mun nukkejen jalkaan, mutta niille onneksi Minna on tehnyt tossut.

Tässä vielä Alma ja Heikki uusien tossujensa kanssa, kiitos Minna!