Korinpunontaa

Viime sunnuntaina pääsimme Leppävirran kirjaston kerhotilassa Tuija Paakkarin johdolla tekemään punotun korin. Tuija toi osallistujille tarvittavan rottingin ja jokainen toi omat punontalankansa ja muut välineet. Yläkuvassa on kaksi erilaisesta materiaalista tehtyä koria. Tuo vaalea oli se ensimmäinen eli Tuijan opastuksella tehty. Ensin kuva Tuijan mallista, joka on kaksivärinen.

Ihastuin tähän malliin Facebookin postauksessa ja kysyin, voisiko saada oppia tällaisen tekoon. No sehän onnistui. 

 

Ensin katkottiin paksummat rottingit ja viistettiin niiden päät, jotta yhteenliittäminen olisi siistimpää. Rottinki oli ehtinyt kuivua niin, että sen renkaaksi pyöristäminen sai monella rottingin katkeamaan. Kastelin lämpimällä vedellä omaani ja sitten liimauksen kuivuminen kesti pitkään (ja vielä vähän vääränlainen liima oli mukana). Muttta lopulta pääsin minäkin punomisen alkuun. 

Kun alkuun oli punottu (molemmilta puolilta koriaihiota) muutama kierros, lisättiin väliin ohuemmasta rottingista kappaleet ja vielä muutaman kierroksen jälkeen toiset, vähän lyhyemmät kappaleet.

Valmiin korin kädensija ei näytä kovin hyvältä, kun liima tarttui pyykkipojan alla vähän vääriin lankoihin, mutta tällä mennään.

Haluttiin sitten Marikan kanssa keskiviikkoiltana kokeilla paperipäällysteisestä rautalangasta tehtyä runkoa rottingin sijaan. Minulla oli punaista vahattua lankaa, joka valittiin kuteeksi. Tätä materiaalia käyttämällä sain korin paljon leveämmäksi, kun lankaa pystyi taivuttamaan ihan eri tavalla kuin rottinkia.

 

Jotta korin saa "umpinaiseksi", täytyy pohjassa käyttää lyhennettyjä kierroksia, koska pienet paksummat renkaat tulevat "täyteen" nopeammin. Toinen vaihtoehto on tehdä kuten Tuijan mallikorissa eli jättää aukko. Minä halusin umpinaisen korin. Rautalankarunkoista on kätevä vielä vähän muotoilla oikeaan malliinsa, kun se on punottu valmiiksi.

Seuraavissa kuvissa näkyy, miten erilaiset koreista tuli.

Alma on ihan tyytyväinen punaiseen koriinsa :)

Kiitos Tuija opastuksesta!
 

Kukkakauppa

 

Siitä mysteeriboksista tuli siis kukkakauppa. Ainakin tällä hetkellä se on sitä :) Kuvissa rakennus on kukkapylvään päällä, jotta sain sen valoisaan paikkaan kuvattavaksi. Sisäkattoon laitoin valaistukseksi liiketunnistimella olevan ladattavan ledivalon, joka on magneeteilla kiinni katossa. Kätevä ja hyvin valaiseva tällaiseen kohteeseen. 

Osa kalusteista on tätä varten tehty, osa on vanhasta tuunattu maalaamalla. Kukkia olen tehnyt erilaisista kiteistä, kuivakukista tai kuviolävistimen kanssa ihan värillisestä (tai itse värjätystä) paperista. Keskelle on vielä tarkoitus tehdä joku taso kasveja varten, mutta se tulee sitten kun saan sen tehtyä.

Pikkuesineet on ostettua keramiikkaa, paperista tehtyjä ruukkuja, korkkeja ym. Tiski kaipaa vielä vähän täydennystä. 

 

Kukkien lisäksi olen tehnyt joitakin huonekaluja. Nekin on tehty kätköistäni löytyneistä tavaroista tai roskista. Sänky kaipaa vuodevaatteita. Soikean pikkupöydän kansi on puuta, joka on päällystetty kontaktimuovilla kivisen näköiseksi. Pöydän jalka on joku oikean kalusteen jalka, josta poistin ruuvin leveästä päästä. Kapean pään täytin pahvipaloilla, jotta sain tukevamman liimauksen pöytälevyyn.

Siirtolapuutarhamökki tai jotain muuta

 

Tilasin keväällää Nukkekoti Väinölän verkkokaupasta mysteeriboxin, jonka sanottiin sisältävän rakennukseen tarvittavat osat. Sisällön mukaan rakennus on siirtolapuutarhamökki, mutta sehän voi olla jotain aivan muutakin. Tällä hetkellä (kun talo on osittain kasattu, melkein maalattu ja listoitettu) ajatukseni on, että rakennukseen tulee kioski tai vastaava myyntipaikka. Tai kirppis. Tai kahvila. Tai kukkakauppa. Tai jotain näiden yhdistelmää. 

Jotain kuvia olen muistanut ottaa projektin alkuvaiheesta.

Sisäseinät päätin maalata vaalean siniseksi, ulkpuoli tumman vihreäksi. Ikkunanpielet valkoisella, samoin nurkkalistat, jotka eivät vielä ole paikoillaan. Katto ulkoa mustaksi, sisäpuolelta valkoiseksi. Sisälle lattialle laitoin tabletina aikaisemmin käytetyn korkkilevyn, jonka lakkasin himmeällä lakalla.

Marikan kanssa askarreltiin yhtenä sunnuntaina Christiane Berridgen Making miniatures -kirjan (ISBN 1-86108-381-5) ohjeella myyntipöydät, koska Marikalla on kauppa työn alla ja mullakin ehkä :) Rekvisiitaksi kuvaan ostettuja ja itse tehtyjä leivonnaisia.

Olen tehnyt myös kukkia valmiista kiteistä sillä ajatuksella, että jos rakennuksesta tulee vaikka kukkakauppa/kioski. Jos ei, kyllä niitä kukkia muuallekin voi käyttää.

Alemmassa kuvassa olevat neilikat on tehty Minihalin vanhoista kiteistä. Ensimmäisen pakkauksen (10 kukkaa) tekoon meni miltei kolme tuntia, mutta toinen paketti (pari päivää myöhemmin) valmistui reilussa tunnissa, kun keksin miten se tekeminen oli järkevää. 
 

Alkuvuoden askartelut

 

Edellinen päivitys oli vuoden 2024 viimeiseltä päivältä. Tämä vuosi sitten alkoikin vähän huonosti, kun uudenvuodenpäivän iltana liukastuin iltalenkillä ja oikea ranne murtui. Kun oikeakätisellä on oikea käsi viisi viikkoa kipsissä, ei siinä paljon askarrella eikä tehdä monia muitakaan normijuttuja. Kun suunnitelmissa oli valojen laittaminen rivitaloon, sai suunnittelutöitä tehdä ihan rauhassa, kun käytännön hommiin ei päässyt.

Ensin hoidin kuitenkin katon kiinnityksen. Kun rakensin tuon talon, oli vähän tiukka aikataulu (katso taloprojekti) ja laitoin katon aukeavan osan vain gorillateipillä kiinni sisäpuolelta. Nyt teippi oli antanut periksi ja kiinnitys täytyi hoitaa pysyvämmin. Minulla oli pianosaranaa jäänyt jostain projektista ja siitä katkaisin sopivan pätkän kattoa varten. Ruuvikiinnitystä piti pähkäillä aikansa. Ruuvit olivat pitempiä kuin mikä oli kattolevyn paksuus, joten ruuvin päät jäivät näkyviin (eikä niiden katkaiseminen ollut helppoa). Tein apureiät porakoneella ja ruuvasin saranan ulkopuolelta, joten ruuvien päät jäivät ullakon sisäpuolelle piiloon. Saranan päälle vielä irtopala, jonka leikkasin kartongista ja maalasin katon värisellä spraymaalilla.

Isompi pähkäily oli valojen kanssa. Olin ostanut ledivaloliuskaa, jonka kuvittelin taivuttavani kahden huoneen katonrajaan. No eihän se onnistunut mitenkään järkevästi, vaikka pyörittelin asiaa mielessäni ja mallailin käytännössä. Seuraava vaihtoehto oli kaksi pientä valosarjaa, yksi kumpaankin kerrokseen. Ei toiminut, valoteho oli niin heikko, ettei sillä ollut mitään käytännön merkitystä. Löysin varastoistani yhden pitemmän paristovalosarjan, jonka valaistusteho oli selvästi parempi ja sain sen viriteltyä katonrajaan kummankin asuinkerroksen huoneisiin. Toki siistimpi olisi tullut, jos valot olisi laittanut jo rakennusvaiheessa, mutta silloin en ehtinyt miettimäänkään valaistusta. Tämän sivun ensimmäinen kuva on siis valaistuista huoneista. Seuraavassa kuvassa on liima, joka oli todella kätevä tässä hommassa. Kynämäinen ote liimaputkilosta oli hyvä tällaiselle, jonka oikea käsi edelleenkään ei taivu kaikkiin asentoihin normaalisti, joten osan joutui tekemään vasemmalla kädella.

Koska talo on suunniteltu olemaan osa rivitaloa, ei päädyissä voi olla ikkunoita tms. Paljas seinä askarteluhuoneessa alkoi näyttämään tylsältä, joten sain idean tehdä siihen muraalin. Ensin suunnittelin käyttäväni tapettia, mutta se näytti liian räikeältä. Kummitytön kanssa sitten suunniteltiin seinään pelkistetyt puunrungot ja tältä se näyttää vaiheiden jälkeen. En ole vielä varma, onko tuo ihan lopullinen versio :)

Tilasin itselleni pääsiäisyllätyksen Nukkekoti Väinölän verkkokaupasta. Kun avasin pääsiäisenä munan ja tutustuin sisältöön, huomasin, että ohjeessa oli sellaisen tuolin kasaamisohje, minkä kittiä en löytänyt paketista. Laitoin Marialle viestin kysymällä, oliko munissa osittain erilainen sisältö. Maria vastasi pian ja pahoitteli, että minun pakkaus oli vajavainen tältä osin ja lupasi lähettää puuttuvan tuolikitin. Tuoli tuli kirjeenä ja on nyt valmiiksi kasattu sekin. Maalausta en ole tehnyt, kun en saanut päätettyä minkä väriseksi tuolin haluaisin.

Pieni kottikärry tarjoilee herkkuja nukkekodin pöydällä. Kitti oli tuossa yllätysmunassa.