perjantai 17. elokuuta 2018

Leipälaatikko

Ryhdyin viime viikonloppuna tekemään Retroa nukkekotiin -kirjan kaavalla ja ohjeella leipälaatikkoa. Oikeastaan en ollut varsinaisesti suunnitellut tekeväni leipälaatikkoa, mutta kun olin kopioinut kaavasivun, jäi siitä leipälaatikon kaavat pöydälle, kun olin käyttänyt puseron ja kotelomekon kaavat. Päätin sitten tehdä sen leipälaatikonkin.

Ongelma tuli siinä vaiheessa, kun piti yhdistää kansi laatikon runkoon pienillä haaraniiteillä. Mistä ihmeestä löytäisin niin pieniä haaraniittejä? Kysyin Marialta, mistä noita niittejä voisi saada ja sain tietää, että ihan tavallisesta askartelukaupasta hän on niitä hankkinut. Työ jäi sitten odottamaan puuttuvia haaraniittejä.

Kävin keskiviikkona Kansallismuseossa katsomassa Barbie-näyttelyn ja aikaa jäi myös muuhun ennen junan lähtöä. Lähdin siis etsimään haaraniittejä. Ensiksi kävin isossa askarteluliikkeessä, jossa pieniä haaraniittejä ei löytynyt. Sitten suunnistin Hobby Pointiin, josta niittejä löytyi (ja tietenkin vähän muutakin tarviketta, kuikas muuten). Koska pakkauksessa on niittejä peräti 120 kpl, tässä kuvassa pakkaus on jo puolitettu eli kaverille kanssa tarvikkeita :)
Leipälaatikosta tuli ihan kiva, mutta tarkkana saa olla, ettei liimaa kantta kiinni tai auki, vaan siten, että sen voi avata ja sulkea.


Mitähän seuraavaksi retrokirjan ohjeella tekisi....

sunnuntai 12. elokuuta 2018

Lisää vaatteita

Olen suorastaan kunnostautunut vaatteiden teossa viime aikoina. Kun sain Mairelle tehtyä vaatteet, tein Liisalle Retroa nukkekotiin -kirjan ohjeella mekon ja vielä tänään sain tehtyä myös Erkille uuden paidan saman retrokirjan ohjeella. Erkki sai vielä ylleen Finnlundin Leilan tekemän liivin, joten kyllä nyt kelpaa (Erkin housut on Takinkääntäjän puodista). Vielä kun oppisi sovittamaan jo kaavavaiheessa vaatteita, niin saisi sopivamman kokoisia. Erkin paita on hieman nafti, ympärysmitta olisi saanut olla hivenen suurempi. No, tällä mennään, ehkä sitten joku päivä saan aikaiseksi vähän reilumman paidan.


Tässä vielä Liisa uudessa mekossaan.
Uusia korujakin tuli tehtyä eräänä päivänä, kuva ei tosin ole kovinkaan hyvä, mutta ehkä siitä jotain näkee. Kiiltävien helmien kuvaaminen ei ole niin helppoa.

lauantai 4. elokuuta 2018

Hame, pusero ja helmet

Forssan markkinoilta tuomani Taru Astikaisen tekemä nukke sai uudeksi nimekseen Maire. Mairen ruskea mekko alkoi näyttää liian talviselta ja synkältä näin hellekesänä, joten uutta vaatetta piti saada päälle. Perjantai-ilta helleviikkojen jälkeen, ukkonen jyrisee ja salamoi ulkona ja minä väsään Mairelle hametta ja puseroa!

Hameen teko oli helpohko: leikkasin vanhasta silkkihuivista kaistaleen, josta helmaksi jäi valmiiksi käännetty reuna (tämä on niitä Hanna Meroselta opittuja vinkkejä, kiitos Hanna!). Ompelin vain takasauman ja yläreunaan käänteen, johon syntyneeseen kujaan pujotin kumilankaa. Hame oli helppo kuroa sopivan kokoiseksi Mairelle ja se on helppo pukea, koska kumilanka antaa periksi.

Puseron kaavan otin Maria Malmströmin uudesta kirjasta Retroa nukkekotiin. Kaava oli yksinkertainen ja ohje helppo toteuttaa - ainakin melkein.
Saumat ompelin, käytin liestymisenestoainetta enkä liimaa. Ohjeessa oli, että "Ompele niskaan taakse liivin hakanen kiinnikkeeksi". En halunnut hakasta, yritin etsiä nepparia, mutta ne olivat liian isoja. Päätin siis ommella pari pientä nappia ja koska napinläpien teko ei houkutellut, tein lankalenkeistä kiinnikkeet. Niiden ährääminen kiinni olikin oma työnsä!
Pelkkä pusero ja hame näyttivät vähän tylsiltä, jotain koristusta kaipasin niihin.

Päätin sitten tehdä Mairen kaulaan helmet, jotka sopivat sävyltään vaatteisiin. Minulla on erinäisiä pussukoita ja purkkeja siemenhelmiä ja otin yhden sekoituspussin, josta valikoin satunnaisesti sinivihreäsävyisiä ja vaaleita helmiä ohueen metallilankaan.
Helmistä tuli aika kivat. Tein sitten punakeltasävyisenkin helminauhan ja vastaavan rannekorun.


maanantai 30. heinäkuuta 2018

Lelumarkkinoilla

Nyt jo monena vuonna kesän yhtenä ohjelmanumerona ja matkailukohteena on Forssassa heinäkuun lopussa järjestettävät Wanhan ajan lelumarkkinat. Tämä vuonna sain matkaseuraksi Marikan ja Katjan, joten matka sujui mukavasti eikä tarvinnut itse edes koko matkaa ajaa. Lauantaina kävimme menomatkalla Tampereella Vapriikissa katsomassa Nukkekekkereitä ja Marilyn Monroesta järjestettyä näyttelyä, vilkaisimme myös hieman kivinäyttelyä. Nukkekotiyhdistys on myynyt yksiökerrostalon Vapriikkiin eli se kuuluu nyt sinne kokoelmiin, mikä mielestäni on hienoa. Ja onhan siellä se minun tekemä yksiökin :)

Sunnuntaina sitten lelumarkkinoille, jossa on perinteisesti hyvin nukkekotiharrastajat edustettuna, mutta mukana on toki muitakin, lähinnä vanhoja leluja. Muutaman asian olin jo ostanut etukäteen ja olin sopinut noudon Forssaan. Yksi näistä oli Maria Malmströmin uutuuskirja Retroa nukkekotiin, joka näytti olevan monen muunkin markkinavieraan ostoskorissa. Hyvä niin, sillä tällaista kotimaista kirjallisuutta pitää kannattaa ostamalla uusia kirjoja, kun niitä ilmestyy. En ole vielä ehtinyt kirjaa kokonaan edes katselemaan tarkasti, mutta sen mitä olen ehtinyt tutustua, tykkään kovasti. Paljon ideoita ja monta esinettä menee varmasti toteutukseen asti.

Toinen etukäteisostos oli Taru Astikaisen tekemä nukke, jonka ostin Merosen Hannalta. Jokin nuken ilmeessä viehätti minua, joten päätin hankkia sen omaan nukkekotiini.
Hannalta ostin myös neulotut sukat. Totesin talvella, että minulta ei onnistu minisukkien teko, joten ne on ostettava niiltä, jotka niitä osaavat tehdä. Ja Hanna kyllä osaa. Toinen taitava neuloja on Leila Finnlund, jonka pöydästä ostin yhden neuletakin ja miehen liivin olin jo etukäteen varannut (ja unohtanut varanneensa, mutta onneksi Leila muistutti!).
Olen useamman vuoden jo miettinyt liittymistä Päijät-Hämeen nukkekotiharrastajien jäseneksi ja nyt sitten tein sen. Ostin samalla nukkekodin nukkekodin rakennuskitin ja arvan, jolla voitin lehtiä.
Nukkekotiyhdistyksenkin arpajaisiin pitää tietysti osallistua ihan kannatuksen vuoksi ja sieltä sain juomia, kirjan ja lihamyllyn! Kiva lisä keittiövälineisiin.
Minulla oli vakaa aikomus merkitä muistiin, mitä keneltäkin ostan, mutta eihän se käytännössä sitten kuitenkaan tapahtunut. Onneksi jotku myyjät hoksaavat laittaa pussiin nimilappunsa, niin tietää kenen tuotteita tuli ostettua. Johanna Tiukalta ostin ruokia Nellan nukkekotia ajatellen, siellä tuntuu olevan puutetta erilaisista ruokatavaroista. Kuvan oikeassa alareunassa näkyy Honkasen Tiinan tekemä sipulipussi.
Nellalla on toivomuslistalla syöttötuoli vauvanukelle ja onneksi Aila Latva-Karjanmaa oli tehnyt sellaisia, niin ei minun tarvitse ruveta väsäämään. Tämä on hieno. Nellalla on syntymäpäivä parin viikon päästä, tämä päätyy lahjapakettiin. (Onneksi Nella ei vielä osaa itse lukea blogiani :))
Kaikenlaisia pieniä kivoja esineitä tuli ostettua. Kolme punaista kannua löysin halpakorista joltakin myyjältä, kivat puiset keittiövälineet toiselta, mukit jostain. Laitan tähän muutaman kuvan.

Kuvun sisällä on oikea kaktus, jota pitää siis muistaa joskus jopa kastella.

Nuo aaltoilevat maljakot on Tuija Salmisen pöydästä, sen muistan. Tietenkin on niin, että helpommin muistaa ostokset niistä pöydistä, joiden myyjä on entuudestaan tuttu.
Kunhan illat viilenevät, niin pääsee taas kunnolla nukkekodin tavaroita järjestämään ja miettimään tulevia askareita. Kolmen viikon päästä alkaa taas kerhokin.

torstai 26. heinäkuuta 2018

Kohta pelataan

Enää ei puutu kuin mailat ja pallo, niin nukkekotimittakaavassa päästään pelaamaan pingistä. Ressunhan tämä varsinaisesti on, mutta voi sitä lainata muukin nukkekotiväki.
Pöytä on tehty ohuesta vanerista, päällystetty tavallisella vihreällä kopiopaperilla. Reunat olen piirtänyt valkoisella maalikynällä. Verkon pähkäily olikin oma lukunsa, varsinkin miten verkko kiinnitetään. Itse verkko on hyttysverkosta leikattu palanen (onneksi omakotitalossa on kaikkea tarpeellista :)) ja pidikkeet väänsin rautalangasta. Verkon kiinnitin metallilangalla punomalla rautalankaan kiinni ja kiinnike on liimattu rakettikeppiin pöydän alle. Keppiin porasin ensin reiät kumpaankin päähän rautalankapidikkeitä varten ja liimasin rautalangan reikään kiinni.

Pöydän jalkoina toimii Onnelin ja Annelin nukkekotikirjan ohjeella tehdyt pukkijalat.


Nyt on enää tehtävänä mailat ja pallo. Pallon halkaisija on 3,3 mm tässä mittakaavassa ja minulla ei ole ihan sen kokoista helmeä. Pitänee kokeilla tehdä Fimosta sopivan kokoinen pallo. Mailoja varten löysin pari muovista "lapiota" - mulla ei ole mitään muistikuvaa mistä nuo ovat peräisin. Mutta noista suunnittelen tekeväni mailat. Säännöissä ei anneta mitään ohjeita mailan koosta, ainoastaan materiaaleista, jotka näin nukkekotielämässä eivät välttämättä ole ihan samat. Ainakin hieman pienennän mailan kokoa ja pinnoitan jollakin.

Jotain muutakin olen näin hellekesänä ehtinyt tekemään, vaikka askarteluhuoneessani ei juuri pystykään olemaan ainakaan illalla. Minihalin printtejä voi leikata vaikka olohuoneen viileydessä ja saa sipsipussit ja kukkaruukut tehtyä.

Viime viikonloppuna oli Outokummussa vuosittaiset Kivi-, koru- ja kädentaitomessut ja sieltä löysin askarteluun sopivia tarvikkeita edullisesti. Kahvipannu oli niin söpö, että se piti ostaa Aiku Ihanalta. Näyttää luonnossa hyvin paljon kuparipannulta, kuva hieman vääristää.



keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Kommentointiongelmia

Bloggerissa on ollut toukokuun lopusta lähtien joku ongelma, jonka takia blogiin tehdyistä kommenteista ei ole tullut hyväksymisviestiä, vaikka olisi pitänyt. Nyt sain käytyä nämä viestit läpi ja olen ne hyväksynyt. Kiitos kaikille, jotka käytte lukemassa ja kommentoimassa, kaikki palaute on tervetullutta!

Päivi

sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Ulkotuli ja pieni pöytä

Päätimme pitää Marikan kanssa jälleen yhteisen askartelutuokion. Teimme molemmat tällä kertaa samanlaiset työt, mutta omanlaiset silti, koska aina käsityössä jää oma leima työhön.

Asikaisen Leenan ideoiman tulisijan teko on ollut minulla mielessä heti siitä lähtien, kun Leena esitteli ulkotulensa Facebookin Nukkekotiharrastajien ryhmässä. Salaattiruukkujen kerääminen on jo itsestäänselvyys, niitä voi hyödyntää moneen tarkoitukseen. Tässä siis ulkotuli, jossa ruukun lisäksi pihalta kerättyjen oksien pätkiä, muutama punainen lasihelmi, oransseja höyheniä, vähän mustaa akryyliväriä ja liimaa. Ai niin, ja muutama puuhelmi korin pohjaan jaloiksi.
Dollshouse & Miniature Scene -lehdessä July 2018 on Kati Kainulaisen tekemä ohje pieneen sivupöytään. Materiaalina vain pahvi ja liima - ja tietty maali. Kuvissa näyttää niin kovin yksinkertaiselta, mutta teko ei ihan olekaan niin helppo, kun jalat piti saada suoraan ja oikeaan kohtaan vieläpä :) Jotakuinkin onnistuimme yrityksen ja erehdyksen kautta ja saimme pöydät tehtyä. Akryyliväriä sitten vain loppusilauksena pöydän pintaan.

Kiitos taas kivasta askartelusessiosta!

perjantai 6. heinäkuuta 2018

Biljardipöytä

Ressun kopissa on biljardipöytä, se on selvää. Monessa stripissä se on mainittu, tässä niistä yksi:
Googletin biljardipöydän mittoja ja malleja ja ryhdyin tekemään Ressulle biljardipöytää vanerinpalasta, rakettikepeistä, pahvista ja kankaasta. Tein pöydän 1:12 mittakaavaan.



Ohuemmista rakettikepeistä tehty reuna osoittautui liian korkeaksi, joten madalsin pöydän pintaa laittamalla pahvin kankaan alle. Dremelillä sain tehtyä kolot, mihin palloja yritetään lyödä.

Pallojen teko oli oma hommansa. Minulla oli sopivan kokoisia helmiä, jotka maalasin akryyliväreillä biljardipallojen väreihin. Vähän epätasainen pinnasta tuli, myönnetään, sillä helmet olivat jotain lasista ainetta, johon väri otti vähän huonosti. Mutta kyllä ne tässä työssä menettelee.

Palloihin lisäsin numerot mustalla tussilla. Kolmion tein kartongista, jonka laitoin kahteen kerrokseen ja maalasin mustalla akryylivärillä. Kyllä tällä Ressu kavereineen voi pelata :)