torstai 29. toukokuuta 2014

Vähän tekstiilejä

Lillin keittiössä oli edelleen punainen, jouluksi laitettu verho. Olin ostanut kangasta uusia verhoja varten jo kuukausia sitten, mutta inspiraatio ei iskenyt millään ompeluun. Nyt sitten pitäisi vaihtaa koneeseen mustat langat yhtä hommaa varten, joten silkkaa laiskuuttani (?) ompelin ensin Lillin keittiön verhot ja pöytäliinan ja vaihdan sitten vasta langat. Joku ehkä voisi pitää tätä omituisena työjärjestyksenä, mutta se on vissiin sitä naisen logiikkaa :)

Koska olen enemmän kappojen kannalla 1:1 elämässä, saa Lillikin tyytyä kappoihin. Tuosta kankaasta voisi joskus yrittää kyllä sivuverhojakin, kun keksisi jotain kivaa - pelkkä suora sivuverho on niin tavattoman tylsä. Nyt ompelin verhotangolle kujan siten, että tangon yläpuolelle jäi pieni reunus. Sivuja en päärmännyt ollenkaan, käytin vain liestymisenestoainetta. Alareuna on hulpioreuna, joten sitä ei tarvinnut ommella ollenkaan ja pääsin siis kahdella saumalla verhoa kohti.

Pöytäliinassa tuli mittausvirhe. En mitannut kunnolla pöydän leveyttä ja reuna jäi vähän turhan kapeaksi, mutta en viitsinyt enää toista liinaa ryhtyä tekemään. Jotenkin tässä pienessä mittakaavassa pitäisi kaikki kokeilla käytännössä eikä vain luottaa laskelmiin. Vähän vahaa pöydän nurkkiin, niin liina pysyy pöydällä :)

Lilli ilmeisesti odottaa jotain kaveria kylään, kun on kattanut pöytään limsaa (nukkekotikirppikseltä), karjalanpiirakoita (Katjan tekemiä) ja herrasväen pikkuleipiä (omaa tekoa Maria Malmströmin ohjeella).

tiistai 27. toukokuuta 2014

Voikukkaseppele

Kun ulkona ei paista aurinko, vaan on muutaman asteen pilvipouta (viikonlopun helteen jälkeen), ei tietenkään voikukat ole loistossaan auki vaan ihan supussa värjöttelemässä. Ota siinä sitten kuvaa miniatyyrivoikukkaseppeleestä oikean voikukan rinnalla. Voikukkaseppeleen ohje on Maria Malmströmin kirjasta Nukkekoti Väinölän vuosi. Minusta ohjeen mukainen voikukka oli aivan liian iso ja puolitinkin sen koon, kun näytti enemmän mopilta ensimmäinen voikukkani. Vika voi olla tietysti tekijässäkin ja yhtään pienempää en olisi saanut aikaiseksi, sillä tämäkin oli jo sillä rajoilla. Sormet liimassa liimailin silkkipaperisuikaletta rullalle. Materiaalina tässä on siis keltainen silkkipaperi, ohut rautalanka (ohjeessa oli paperipäällysteinen rautalanka, mutta koska mulla ei sellaista ollut, sai kelvata vihreä ohut rautalanka), keltaista kukka-ainesta (Flower soft) ja liimaa.

Tässäpä vielä muutama kuva valmiista seppeleestä.
Lisäys 1.6.2014: PS. Tarkistin Marialta ohjeen ja siinä oli pilkkuvirhe. Oikea paperin koko on 50x10 mm, ohjeessa oli 50x100 mm. Pitää kokeilla uudestaan oikeassa koossa.

maanantai 26. toukokuuta 2014

Jussi-paita

Olen tainnut aikaisemminkin mainita, että kun saan jotain päähäni, niin se pitää yrittää toteuttaa. Kun näin joku kuukausi sitten tämän paidan ohjeen Nukkekoti-lehdessä, se jäi mieleen: tämä pitää joskus yrittäää tehdä. Hankin numeron 1:n puikot ja ohuenohutta lankaa ja eilen, kun olin mejäkokeessa sihteerinä koko päivän, neuloskelin odotusaikoina tätä työtä. Olihan se vähän ähräämistä välillä ja ohjekin oli pahimmoilleen ylimalkainen. Siinä kävi juuri kuten pelkäsinkin: paidasta tuli aivan liian pieni kenenkään päälle - jos en sitten jotain lapsinukkea jossain vaiheessa hommaa. Tein paidan ohjeen mukaan (eipäs naureta siellä!), mutta kun ohjeessa ei mainittu langan nimeä, vahvuutta tai puikkojen kokoa, näin siinä käy. Olisikin kiva, jos tällaisissakin ohjeissa olisi mainittu perusasiat, minkä mukaan voi päätellä, paljonko silmukoita omaan työhän pitää tehdä. Olen vuosia sitten neulonut paljonkin, sekä käsin että koneella, joten ohjeen koon muuttaminen on ihan tuttua. Mutta miten muutat, kun et tiedä lähtökohtiakaan?

Mutta tehty mikä tehty ja tuskin jäänee viimeiseksi pikkuneuleeksi, oli se kuitenkin sen verran hauskaa ja nopeasti valmistuvaa verrattuna villapuseroon 1:1 koossa :)
Eilen työ jäi toista hihaa vaille, mutta tänään piti sekin saada tehdyksi.

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Kotiseminaari

Nukkekoti-lehdessä oli tässä taannoin mainos kotiseminaarista, jossa voi osallistua muutamaan erilaiseen projektiin kotoa käsin tänä viikonloppuna. Yhteydenpito ohjaajan ja ryhmäläisten välillä kävi facebookin kautta kätevästi. Sinne ohjaaja laittoi kuvia ja ohjeita ja ryhmäläiset voi kysyä neuvoja ja laittaa kuvia omasta projektistaan. Mä osallistuin nukkepajaan (siitä lisää myöhemmin, jos koskaan) ja keittiöhyllypajaan. Ohjaajalle piti maksaa tarvikkeista, jotka tulivat kotiin postitse.

Kotiin tuli viime viikolla kirjekuori, jossa oli kaikki tarvittava: valmiiksi pätkittyjä osia, kangasta ja taustapaperia (ne sai toivomusten perusteella valita). Maalit ja liimat piti olla omasta takaa ja tietysti vähän työkaluja (puristimia ainakin).

Ohjeiden mukaan "lautoja" piti liimata yhteen, maalata, hioa ja kasata. Tuija Salmisen kuvat olivat selkeitä ja ohjeet ihan ymmärrettäviä, kun vähän pysähtyi ajattelemaan. Pidin visusti erillään eri hyllynosien osat, kun liimailin ja maalasin niitä, niin kasaaminen oli helppoa. Ja kivaa!

Ompelukonekin piti kaivaa esille alakaapin verhoja varten, mutta eiköhän sillä samalla tule ommeltua vähän Lillin huushollin tekstiilejäkin. Tämän hyllykön sijoituspaikka tulee olemaan alkutekijöissään olevassa roomboksissa.

Olen tässä viikon aikana rakennellut ihan oman pään ohjeen mukaan puutarhatuolia tulevalle terassille. Sekin tuli maalattua, kun maalasin hyllyn osia. Saispa vielä toisen samanlaisen aikaiseksi...

Tuoli on kahvitikuista niinkuin koko terassin pohjakin.

perjantai 9. toukokuuta 2014

Mosaiikkia ja muuta

Tässä se taas nähdään, kuinka lähikuva paljastaa sellaisia mokia, mitä ei paljaalla silmällä katsottuna tajua. Tuota saumausaineen määrää yhdessä nurkassa pitää selvästikin vielä kaapia pois (jos se vaan vielä irtoaa). Mutta onpahan näperrelty mosaiikkityö ja se oli kivaa! Aika lailla ilman suunnitelmaa tehty työ, jonka toteutuksen lopulta ratkaisi käytettävissä olevan materiaalin väri. Tämä ei takuulla jää viimeiseksi mosaiikkikokeilukseni, sen verran mukavaa tuo oli. Seuraavalla kerralla pitää jättää vähän suurempia saumanvaroja, nyt saumausaineen saaminen pikkiriikkisiin koloihin oli hieman haastavaa. Ilman kerhossa saatua opastusta en ehkä olisi tohtinut edes kokeilla mosaiikkeja.
Tarjottimella olevat tavarat on kaikki ostettuja, samoin kuin itse tarjotin. Itse tehtyä on vain tuo koristeleminen mosaiikeilla.


Lilli on ollut vähän huoleton, kun on unohtanut uuden fööninsä vessanpytyn kannen päälle. Hyllyssä sen pitopaikka on.
Fööni on mukailtu Nukkekoti Väinölän tapaan -kirjan ohjeen mukaan.


lauantai 3. toukokuuta 2014

Miniasetelma

Minulla on Partyliten Symmetria-somiste, johon voi sisälle laittaa jotain koristuksia ja päällä polttaa kynttilää, kun laittaa kannen paikoilleen. En ole kova sisustamaan, joten tämäkin on jäänyt vähälle huomiolle. Kun olen jotain sinne sisään laittanut, se on saanut olla kuukausitolkulla siellä. Nyt sitten hoksasin, että miksen laittaisi sisään jotain miniesineitä ja ensimmäisenä tuli mieleen työkaverilta saamani minikokoinen aurinkotuoli (pienempi kuin 1:12 koko) ja varjo, joka olkoon nyt päivänvarjo. Vanhaa, hienoa akvaariohiekkaa pohjalle ikäänkuin rannaksi ja kivikasa reunalle. Mutta pelkästään näin se näytti vähän valjulta.
Jotain vihreetä sinne pitää saada! Tämä ei ole missään palmurannalla ja kaktuksen teko tuntui ajatuksena hankalalta, joten päätin tehdä lehtipuun. Rungoksi kuivanut viinirypäleterttu (askartelua varten säästetty) ja kuviolävistimellä napsuttelin lehtiä puuhun. Minulla ei ollut sopivan lehdenvihreää paperia, joten jouduin käyttämään vaaleanvihreää, jota sitten valmiina lehtinä väritin vihreällä värikynällä lisää. Juu, siis jokaisen lehden erikseen ja molemmilta puolilta. Sitten liimasin ne yksitellen runkoon. Pinsetit ovat ehdottomasti kätevä väline tällaisessa hommassa.
Rungon liimasin lopulta muutamaan kiveen kiinni, niin sen saa pysymään pystyssä. Pikkuisen tuli korkea tuohon somisteen sisälle, sillä kansi painaa puuta vähän vinoon, mutta ei se haittaa. Onpahan taatusti uniikki koriste!

4.5.2014: korjattu typo

torstai 1. toukokuuta 2014

Annoin periksi, ostin valmiin

Kun näin tämän wc-pytyn Pikkuruisessa Puodissa, se oli pakko ostaa. Tämä ei siis kuulunut mihinkään pakettiin muiden kylppärikalusteiden kanssa vaan oli myytävänä erikseen ja tyyliltään melko nykyaikainen, joten päätin antaa periksi ja käytää valmista kalustetta itsetehdyn sijaan. Yritin kyllä tehdä massasta pyttyä mutta tulos ei miellyttänyt minua alkuunkaan. Yksi ohje on vielä kokeilematta ja jos joskus saan onnistumaan, vaihdan sitten omatekemään, mutta siihen saakka Lilli saa käyttää tätä :)

Tuossa pytyssä viehättää tietysti tuo posliinipinta ja puinen kansi. Painike tulisi toki suomalaisittain olla tuolla säiliön päällä, mutta onhan näitä malleja 1:1 maailmassakin myös Suomessa. Mietin, viitsinkö ryhtyä maalaamaan kannen ja reunat punaiseksi, mutta menköön nyt ainakin toistaiseksi näin.

Käsienpesuallas, hana ja allaskaappi ovatkin sitten ihan omaa tekoa. Altaana joku muovipurkin alaosa maalattuna valkoiseksi, hana helmistä ja rautalanganpätkästä maalattuna kromimaalilla ja hyllykkö levystä leikattu, liimattu ja maalattu. Rekvisiittaa vielä puuttuu, peili ja hiustenhoitovälineitä esimerkiksi. Pitäisiköhän kokeilla fimoilua...