tiistai 17. elokuuta 2021

Materiaalitestausta

 

Yhtenä päivänä ihaillessani Maria Malmströmin 3D-tulostettuja Sarviksen mukeja tuli mieleeni kysyä Marialta, miten tulosteet kestää uunissa paiston esim. Fimon kanssa. Mielessäni oli ajatus mehukannusta ja mukeista, joissa on mehua. Laitoin Marialle viestin, jossa kysyin asiasta. Koska Maria ei ollut itse vielä ehtinyt testaamaan asiaa, hän lupasi lähettää minulle testikappaleita, joilla voin itse testata. Tein tilauksen Väinölän verkkokaupasta ja sain tilaamieni tuotteiden lisäksi testimateriaaliksi kaksi lautasta, kolme kannua ja neljä mukia. Valkoisen kannun kahvavika ei haitannut mitenkään tätä testaamista, mielestäni järkevää "valuvikojen" käyttöä hyödyntää testimateriaalina.

Koska 3D-tulostaminen käyttää korkeaa lämpötilaa muovimateriaalin muokkaamiseen ohut kerros kerrallaan, oletuksenani oli, että valmis tuote kestää hyvin esim. nestemäisen Fimon käytön ja tuotteen uunituksen max 130 asteessa. 

Tein lautasille "kasviskeittoa", johon laitoin aikaisemmin Fimosta tehtyjä "perunoita" ja "porkkanoita" pilkottuna, vähän vihreetä ja punaista silppua mausteeksi sekä nestemäistä Fimoa liemeksi. Toiseen lautaseen lisäsin valmiin lusikan. Kannuihin ja mukeihin raaputin kuivapastelliliiduista väriä "mehuun" tai "maitoon". Vihreään kannuun tein keltaista "mehua" samoin kuin yhteen mukiin. Valkoiseen kannuun tein punaista "mehua" ja myös yhteen vihreään mukiin. Keltaiseen kannuun tein valkoisesta "maitoa", jota on myös oranssissa mukissa. Yhdessä vihreässä mukissa on vain nestemäistä Fimoa ilman mitään väriainetta.

 

Ilmeisesti laitoin aika reilusti punaista väriä, koska lopputuloksessa punainen "mehu" on pullahtanut epäaidon näköiseksi. "Maito" käyttäytyi samalla tavalla, tosin selvästi vähäisempi reaktio, joten värin määrä oli parempi. Keltaista osasin laittaa sopivan maltillisesti, se ei "kuohunut". Olen ennenkin käyttänyt kuivapastelliliidun väriä nestemäisen Fimon värjäämiseen, mutta tällaista ilmiötä en ole havainnut. Voi olla, että reaktion syynä oli myös paistoaika, sillä pidin n. 110 asteen uunissa tuotteita n. 25 minuuttia, vaikka astiat ja nesteen määrä oli kovin pieni. Varmasti lyhyempi aika olisi riittänyt, mutta en voi tietää, olisiko se vaikuttanut lopputulokseen. Pelkkä neste siis ei ollut ongelma, ainoastaan väriaineen liiallinen määrä aiheutti ilmiön.

Onhan toki olemassa nesteitä, jotka kovettuvat ihan ilman uunitusta, mutta kyllä näitä 3D-tulosteita uskaltaa laittaa uuniinkin kovettumaan :) Kiitos Marialle testimateriaalista!

sunnuntai 1. elokuuta 2021

Moderni talo

 

Minulla on uusi (käytetty) nukkekoti. Olen ihaillut tätä taloa jo pitkään, minä pidän sen modernista ulkonäöstä. Minna kauppasi tätä jo joku vuosi sitten, mutta silloin en raskinut ostaa (ja oli muita projekteja menossa), mutta nyt sitten minulle onnekkaasti hinta alentui ja päästin mieheni miettimästä, mitä hankkia minulle syntymäpäivälahjaksi :) Talossa oli valmiina sähkövalaistus ja ostin vielä erikseen keittiön ja wc:n kalustuksen Minnalta - ne kun ovat minusta tylsimpiä sisustettavia. Talossa on hieman kunnostettavia paikkoja (kuten aina käytetyissä taloissa :)), mutta en pidä kiirettä remontoinnin kanssa. Parvekkeen kaide on yksi ensimmäisiä korjattavia, se on hätäisesti nyt liimalla korjattu, mutta vaatinee kokonaan uuden kaiteen tekemisen. Mutta millaisen? Voiko noihin suoriin linjoihin tuoda kaiteilla kaarevuutta?





Siinä kuvakatselmus eri huoneista talon omassa valaistuksessa ilman salamaa otettuna. Tummat hyllyköt tuli talon mukana, joitakin kalusteita omista varastoistani olen lisännyt kokeeksi. Tähän taloon sopii ihan eri tyyliset kalusteet kuin esim. mun rintamamiestaloon. Yksi ostokseni sopii mielestäni tähän taloon mainiosti: PikkiSETin baaripöytä, jonka voisin ehkä sävyttää muiden kalusteiden mukaisesti valkoisella ja mustalla.


 Salaman kanssa otetut kuvat eivät ole kovinkaan hyviä, mutta vähän paremmin näkyy huoneet.


Kylpyhuoneen suihkunurkkaus näkyy lähinnä heijastuksena, koska seinät on ohutta muovia.

Kellarikerroksen valaisin oli irronnut katosta, joten se piti kiinnittää uudelleen.

Kunhan saan sisustusajatusta eteenpäin (edes siivottua vanhat pölyt pois), parvekkeelle ja noiden erkkeri-ikkunoiden taakse tulee takuulla kukkia.

Tämä on hyvin kiinnostava talo, jonka sisustamisella ja laittamisella ei ole mitään kiirettä eikä aikataulua. Aika näyttää, millaiseksi talo muuttuu.

 

PS. Nyt löytyi talolle alkuperäinen nimi: The Dolls House Emporium Lake View

sunnuntai 11. heinäkuuta 2021

Juhlanäyttely ja markkinat Järvenpäässä

 

Nukkekotiyhdistys järjesti minimarkkinat lauantaina 10.7. Järvenpäässä Aholan pihapiirissä. Aholassa on näytillä yhdistyksen 30-vuotisjuhlanäyttely, jossa minunkin rivitalonpätkä on esillä (ja vähän muutakin). Menin katsomaan ihan ensiksi näyttelyn, jota en ollut nähnyt vielä kokonaan vaan vasta rakennusvaiheessa. Tungosta ei ollut, joten sain kuvata (kännykällä) ihan rauhassa. Heijastukset plekseissä ja laseissa tietysti aiheuttavat omat ongelmanasa kuviin, mutta se on ymmärrettävää. Hellettä myös piisasi niin sisällä kuin ulkonakin, kuten tänä kesänä joka paikassa.

Kuvasin itselleni mielenkiintoisia rakennusratkaisuja niin talojen kuin tavaroidenkin osalta.



Hannele Lemmetyisen talo ja sen pihapiiri ovat kyllä huikea näky, ei voi kuin ihailla taitoa tehdä niin aidon ränsistyneen näköistä - paljon helpompi on tehdä siistiä ja "uutta". Tässä muutama otos Hannelen talosta:




Alimmassa kuvassa kadulla on tekemäni postinkantaja työntämässä postikärryjään. 

Vielä pari yleisnäkymää näyttelystä.



Yhdistyksen perustajan Päivi Variksen tekemiä nukkeja oli runsaasti esillä. Nuket ovat niin persoonallisia, tässä yksi otos:

Minun töitäni on siis rivitalonpätkä ja keinussa istuvat nuket, jotka ovat eri vitriinissä muiden yhdistyksen entisten puheenjohtajien tai kunniajäsenten töiden kanssa.



Vielä pari yksityiskohtaa rivitalojen tontilta.


Aholassa oli siis myös minimarkkinat, josta tein pieniä ostoksia, vaikka varsinaisesti mitään erityistä en tarvinnut tällä kertaa. Jotain ehkä menee Nellan joulukalenteriin :) Kuvassa myös arpajaisvoittoja.

Taijalta ostin keramiikkavateja, Kukkasen puodista astioita ja herkkuja, Leealta juomia ja ruokailuvälineet, Minnalta lasilinnun ja juomia. Loput ovat arpajaisvoittoja. Yksi ostos vielä: ihana palmu. En voinut vastustaa, vaan se oli pakko ostaa (valitettavasti en tullut kysyneeksi myyjän nimeä).


Palmu sopii erinomaisesti "oman" talon olohuoneeseen.

sunnuntai 20. kesäkuuta 2021

Rivitalokodin keittiö

 

Edellisessä postauksessa kerroin yläkerran huoneen rakentelusta. Tässä alakerran eli pääasiassa keittiön tekemistä ja sisustusta. Etualalla vasemmalla on eteisnurkkaus, Tervetuloa-matto on jo vuosia sitten tehty ja ollut edellisessä talossa (siinä, jonka luovutin siskolleni). Matto on siis etuseinän oven kohdalla, mutta etuseinähän ei ole näyttelyssä ollenkaan. Naulakko on kiinni WC:n seinässä. Naulakossa on itse tekemäni takki, Leila Finlundin neuloma villatakki, Maikin tekemä virkattu hattu ja pari ostettua laukkua. Itse tekemässäni kenkätelineessa on sekä itse tehtyjä että ostettuja kenkiä. WC on pelkästään seinät, jotka on tehty pahvista ja tapetoitu. Ovi on myös pahvia ja liimattu kiinni seinään, ei siis aukea.

WC-kylpyhuoneen jälkeen on takka-leivinuuni ja hormi, jotka on tehty pahvipakkauksista päällystämällä kartongilla ja maalilla sekä hienolla hiekalla. Portaikko yläkertaan on saatu pieneen tilaan hormin taakse (idea Hanna Merosen Nukkien mökkikirjasta). Portaat ovat melko jyrkät, mutta nuket ovat niin reippaita, että jaksavat kyllä kiivetä :)


Uunin päällä on pari ostettua kahvipannua koristeena, kahvit keitetään yleensä keittimellä. Ikkuna peräseinällä antaa näkymän terassille ja takapihalle. Amppelissa on Leenan kanssa tekemäni rönsylilja ja verhokappakin on tehty Leenan opeilla vanhasta nenäliinasta. Porrasjakkaran olen koonnut Nukkekotiyhdistyksen myynnissä olleesta kitistä. 

Uunin vieressä on papiljotista tehty puunkantokori. Keittiöpuolen katossa on kalastuskoukusta tehty lamppu, jossa ei ole sähköä (ainakaan vielä). Lampun kuvut on pelastettu rikki menneestä ulkovalaisimesta, niitä riittää vielä muihinkin projekteihin :) Keittökaapit olen tehnyt ohuesta vanerista nykytyyliin ilman vetimiä (ja mitä niillä tekisikään, kun ovet eivät edes aukene). Liesi ja uuni ovat vain kuvia, sen sijaan muu rekvisiitta on mikä mistäkin hankittua. Kaapin päällä oleva vaaka on itse tehty Nukkekotilehden ohjeen mukaan. Matto on ystäväni Maikin kirjoma. Kirjahyllyn tein erottamaan keittiön ja ruokailutilan toisistaan ja siihen piti tietenkin itse tehdä kirjoja.

Alma istuu välipalalla ruokapöydän ääressä läppärin kanssa. Tuolit ovat Christian  Lundkvistin tekemät, pöytä ostettu muualta. Seinän vieressä oleva hyllykkö on tehty kitistä, hyllyn päällä oleva radio on PikkiSETin tuotantoa, muut tavarat ostettu mikä mistäkin paitsi vaaleanpunaiset astiat, jotka ovat Minihalin printeistä kasattu. Katossa oleva "Lokki"-valaisin on itse tehty kahdesta kertakäyttöpikarista ja rikkinäisistä kaulaketjuista. Se on jopa sähköistetty, mutta valaisinta ei voi käyttää valaisemiseen, koska pikarien maalaus ei mennyt ihan putkeen eli jäi niin epätasaiseksi, että näyttää todella pahalta. Ilman valoa se näyttää ihan kelvolliselta, joten tähän asuntoon oikein sopiva.

sunnuntai 30. toukokuuta 2021

Näyttely avautuu 1.6.


 Kävin viemässä keskiviikkona taloni Järvenpäähän Aholaan, jossa näyttely on avoinna yleisölle 1.6.-30.9.2021. Koska elämme vielä korona-aikaa, tällä hetkellä pitää varata aika näyttelyyn tutustumiseen vaikkapa tästä linkistä. Toivottavasti pian päästään rajoituksista eroon ja näyttelyyn pääsee tutustumaan ilman etukäteisajanvarausta.

Taloni sisustus kärsi hieman kuljetusvaurioista, joten pyysin lupaa tulla paikalle heti aamusta korjailemaan irronneita osia. Muuten rivitalon rakentaminen oli ajoitettu sen mukaan, mikä oli asunnon numero (minulla numero 3), koska rakennukset piti laittaa järjestyksessä kiinni toisiinsa. En voinut jäädä tietenkään sinne koko päiväksi, joten minulla ei ole vielä käsitystä, kuinka hienoja taloja siellä kaiken kaikkiaan on esillä. Rivitalossa on yhteensä 11 asuntoa ja näyttelyssä on lisäksi yksi kerrostalo, jossa on 10 asuntoa. Nähtävä ei siihen lopu, sillä esillä on myös roombokseja ja hieno kattaus Päivi Variksen tekemiä nukkeja (hänen tekemänsä on minunkin Alma eli tuolla alakerran pöydän ääressä istuva rouva). Heikin (joka istuu terassilla takapihan puolella) olen tehnyt itse, ensimmäinen itse tekemäni nukke.

Näyttelyyn piti lähettää myös esittely asunnosta:

Eläkeläispariskunta Alma ja Heikki Taimela viettävät hyvin ansaittuja eläkepäiviä mieluiten kotonaan 
puuhailemalla omassa puutarhassa. Molempien leipätyö oli hyvin lähellä harrastusta, sillä Heikki oli
puutarhuri ja Almalla oli oma kukkakauppa. Nyt ei enää tarvitse kellon kanssa kilpailla, vaan saa ihan
omaksi ilokseen hoitaa pientä kasvihuonetta ja pihaa istutuksineen, mutta aikaa vietetään välillä myös
lueskelemalla ja tai käsitöiden parissa.


Muutama sana asunnon sisustuksesta. Täällä eletään siis ihan nykyajassa, mutta kalustus on suloinen sekoitus vanhaa ja uudempaa, kuten monella on. Yläkerrassa on makuuhuone ja olohuone, joiden välille en halunnut laittaa seinää estämään näkyvyyttä koko asuntoon. Etualalla on PikkiSETin sohvakalusto, jonka itse verhoilin ja hankin vielä sohvapöydän heiltä täydentämään tätä asetelmaa. Sängyn vieressä takana näkyy korituoli, jonka olen ostanut nukkekotikirppikseltä, mutta kaikki muut huoneessa olevat huonekalut ovat itse tekemiäni joko kokonaan alusta asti tai valmiista kitistä kokoamalla. Ihana sängynpeite on Satu Saukkosen virkkaama tilaustyö, joka on tehty ompelulangasta isoäidin neliöitä virkaten. Itse en ikinä kykenisi tekemään tuollaista! Asikaisen Leenan tekemä kirjontatyö on nojatuolin käsinojalla ja käsityölaatikko lipaston päällä. Virkatut liinat ovat ostettuja, en ihan tarkkaan muista mikä keneltäkin.

perjantai 23. huhtikuuta 2021

Piippu ja sohvakalusto

 

Tänään hain postista kivan paketin. Tilasin PikkiSETiltä sohvakaluston ja radion projektiani varten. Sohva ja kaksi nojatuolia oli itse verhoiltava, mikä oli kiva juttu. Minulla on ollut pitkään jo tuollainen hentokukkakuvioinen kangas, jota olen ajatellut verhoilukankaaksi, mutta ei ole ollut oikein sopivaa kohdetta. Nyt tuli täydellinen. Yllä olevassa kuvassa värisävy on hieman keltainen eli ei oikeanlainen, mutta itse kalusteet näkyy hyvin. Alla olevassa kuvassa juuri paketista otettuna ja sitten kesken verhoilun.


Eilinen lomapäivä meni melkein kokonaan piipun rakentelussa. On se hyvä, että en edes yrittänyt tehdä taloon tiiliseinää vaan tein rapatun seinän, tiilipiipun tekemiseenkin kului mahdottomasti aikaa.


Piipun runko on tuotepakkauksesta, jonka sisällä vähän paksumpaa pahvia tukena. Ulkopuoli maalattu harmaalla akryylivärillä, sisäpuoli tietenkin musta. Tiilet on tehty kananmunakennosta leikkaamalla suikaleita, maalaamalla ne akryyliväreillä ja pätkimällä sopivan mittaisiksi. Nämä tiilet ovat selvästi käsin tehtyjä, eivät mitään tehdastekoisia mittatarkkoja harkkoja :)

Tässä piippu jo katolla, mutta vielä puuttuu alareunan pelti.

Viime lauantaina askartelimme jälleen yhdessä Leenan kanssa. Koristeltiin astioita siirtokuvilla, taiteltiin paperista kasseja, tehtiin taimilaatikko/työkalupakki, kenkätelineet ja kokeiltiin jotain uutta: punasavesta muotoilimme seinäruukkuja. Hieman oli haastavaa, mutta myös mielenkiintoista. Tekniikassa on vielä paljon opettelemista, mutta jotain saatiin aikaiseksi.