maanantai 22. syyskuuta 2014

Vanha mies

Keskeneräiseen roomboksiin on muuttanut vanha mies. Näkyy potkaisseen Reinot jaloistaan ja lukee sanomalehteä Minnan tekemässä keinutuolissa. Niin sitä pitää!

Aloitin tämän nuken teon jo talvella Nukkekotiyhdistyksen kotiseminaarissa. Kotiin tuli tarvikkeet ja ohjeet maksua vastaan ja netin kautta (facebookissa) pidettiin seminaariviikonloppuna yhteyttä. Silloin tämä nukke jäi pahasti kesken, kun ei siitä tullut alkuunkaan sellainen mitä piti. No, ensimmäinen on lajissaan, joten jos nuorta naista yrittää tehdä, niin hyvinkin voi tulla vanha mies :)

Tässä muutama kuva ihan alkuvaiheesta.



Piipunrassirungon täytteeksi käärittiin vanua ja langalla kiinnitin vanun paremmin pysymään paikoillaan. Sitten vaatteita ompelemaan. Tämän lapiokätisen ukkelin vaatteet ovat rennot, housut ja paita vaan päällä.
Pitkään mietin myös, millaiset hiukset ja kampaus. Päädyin tällaiseen takatukkaan ja parranhaiveniin. Tarvikepaketin mukana tulleet hiukset eivät sopineet mielestäni ollenkaan, joten tein hiukset huovutusvillasta, näyttää paljon sopivammalta.

Pakko on esitellä myös ostoksiani. Tilasin Leppäsen Mirjalta porkkananipun. On niin aidon ja herkullisen näköisiä porkkanoita, että melkein haukkasin, kun tulivat postissa. Mukana oli myös pieni herkkuyllätys.

Lillikin on päässyt takaisin kotiinsa remonttievakon jäljiltä. Taitaa ryhtyä leivontapuuhiin tai johonkin vastaavaan, kun pöydälle on kasaantunut (Forssan nukkekotimarkkinoilta) kauppakassi, kakkuvuoka, kaulin ja muutakin sälää. Kesällä tekemäni tuolit ovat jykevämpää tekoa kuin heppoiset metallilankatuolit, joten sopivat paremmin keittiöön.

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Vuorilaudat paikoillaan

Ikkunat on vihdoin liimattu kiinni ja vuorilaudat asennettu. Ei siis enää mitään sinitarravirityksiä ja maalarinteippejä :) Siitä tuli aika hieno, vaikka itse sanonkin. Katto on vielä kiinnittämättä ja huomasinkin näistä kuvista, että pitää vielä maalata tuo katon alapinta siltä osin, mikä näkyy ulospäin. Sisäpuolta en aio maalata.
Takapuolella näkyy erikseen katkaisijat valoille (isompi paristolaatikko) ja takalle (pieni pyöreä). Kuistin teon jätän vielä hautumaan. Tuossa oven ympärillä ei ole kovinkaan paljon tilaa rakennella mitään kuistisysteemiä jos ei sitten tee koko keittiön mittaista viritelmää. Pitää miettiä vielä.
Ullakon taidan jättää maalaamatta. Ainakaan meidän talon ullakkoa ei ole maalattu mitenkään. Tavaraa varten pitää tehdä vaikka joku ripustustanko tai jotain ja sitten tietysti kiinnittää katto toiselta puolelta (toinenhan on avattava). Ullakon ikkunoiden sisäpuoli ei tullut ihan oikeaoppinen, mutta kun en älynnyt ennen Keuruun viikonloppua mitata levyn paksuutta ja tein ikkunanpokista liian paksut, ne tulivat näkyviin sisäpuolelle. Ratkaisin vuorilauta-asian siten, että liimasin vuorilaudat vain seinään suoraan, en osittain pokiin kuten olisi pitänyt. No, ehkä rakennusalan ammattilaiset eivät kovin paljon kurkistele ullakon sisään :)
Muissa huoneissa sisäpuolen vuorilaudat on asennettu "oikein".


maanantai 8. syyskuuta 2014

Ullakon ikkunat

Tänään sain maalattua lauantaina tekemäni ullakon ikkunat ja laitoin niihin "lasit" paikoilleen. Olin viikonlopun Nukkekotiyhdistyksen kurssilla Keuruulla. Siellä Aulis Parviainen opasti ikkunoiden tekemisessä (ja ovienkin sekä saranoiden, joita en ehtinyt tehdä, mutta otin monia kuvia ja luulen nyt osaavani). Ikkunat tehtiin haavasta ja ikkunan vuorilaudat ovat myös haapaa. Hyviä neuvoja tuli myös työvälineiden suhteen ja kävinkin tänään ostamassa itselleni puukon. Sillä oli hyvä vähän vuoleskella ullakon ikkuna-aukkoja isommaksi, että tekemäni ikkunanpuitteet mahtuivat paikoilleen.




Nyt sitten täytyy vielä tehdä kaikkiin muihin ikkunoihin oikean malliset vuorilaudat eli 7 isoon ikkunaan ja yhteen pienempään (kylppärin ikkuna). Jospa ikkunat olisivat lopullisesti valmiina viimeistään ensi viikonloppuna, niin saisi taas sisustaa talon asumiskuntoon.

Viikonloppuna värkättiin myös kaikkea muutakin kivaa, joista laitan kuvia vähän myöhemmin.


torstai 4. syyskuuta 2014

Katto valmis

Katto on siis saanut mustan värinsä. Monta kerrosta spreijasinkin kiiltävällä mustalla, kunnes lopputulos alkoi näyttää kelvolliselta. Katto on vielä kiinnittämättä (toiselta puolelta, toinen puolisko avautuu leikkimistä varten), sillä laitan ensin ullakon ikkunat paikoilleen. Ne pitää vaan ensin tehdä :) Viikonlopuksi olen menossa Nukkekotiyhdistyksen nukkekotoilukurssille, jospa ne ikkunat valmistuisi siellä. Opastusta on ainakin tarjolla ikkunoihin ja moneen muuhun asiaan.

Mutta tänään lomapäivän olen käyttänyt keisarinnanuken loppuunvalmistamiseksi. Niin mikä nukke? Joensuussa oli taidenmuseolla 23.-24.8. Keisarinnanuken tekokurssi eli tehtiin kangasnukke ja sille vaatteet. Tai siis sen mitä kahdessa neljän tunnin työpäivässä ehtii tehdä. Ohjaajana oli Leena Jääskeläinen.

Muut tekivät paljon isompia nukkeja, minä värkkäsin 1:12 nuken. Kaavat jouduin piirtämään itse pienentämällä mallikaavoja. Sitten vain kaava valkoiselle kankaalle (vanha tyynyliina) ja siihen ääriviivat. Homman nimi oli ommella käsin ja sittenhän ommeltiin: ensin ääriviivoja pitkin kaksinkertaisesta kankaasta ja kun ääriviivat oli ommeltu, sitten vasta leikattiin osa irti kankaasta saumanvarojen kanssa. Käsien ja jalkojen kääntäminen oikeinpäin vaati suorastaan työtä! Kääntö- ja täyttöaukko piti muistaa jättää :)


Lauantai-illan kotihommia oli nuken kasaaminen. Minä laitoin nuken jalkoihin ja käsivarsiin sisälle alumiinilangat, niin pystyy helpommin asettelemaan nuken istumaan ja käsiinkin mahdollisesti jotain.


Tästä sitten sunnuntaina lähdettiin tekemään vaatteita. Alushousut brodyyristä, paita vaaleasta kangaspalasta. Hameen piti olla riittävän runsas, sarafaani oli vaatteen nimi. Täytyy tunnustaa, että olin välillä aika pihalla näiden vaatteiden nimityksissä, mutta kysymällä ja katsomalla oppi kaikkea mielenkiintoista. Opetus oli kaksikielistä, sillä mukana oli monta venäläissyntyistä naista ja opettaja selitti asiat sekä suomeksi että venäjäksi. Kahvitauolla jutustelimme kyllä suomeksi, esittelimme itsemme. Meitä oli monen ikäisiä, mikä oli hauskaa. Ja miten taitavia toiset olivatkaan! Katselin ihan hämmästyneenä erään rouvan nuken hiusten tekoa: hän otti tukun huovutusvillaa ja teki siitä hienot hiukset nukelleen. Koin oikean ahaa-elämyksen: noinhan minäkin voin yrittää tehdä.


Kasvojen tekeminen on myös yksi suuri ongelma. Nyt olen tehnyt hyvin himmeät kasvot vain puuväreillä. Ehkä joskus toiseen nukkeen kokeilen kirjomista. Kaikki vaatteet olen tehnyt siis käsin ompelemalla. Kengät tein liimamalla ja sen ne ovat näköisetkin. Mutta onpahan korkokengät daamilla. Yksi asia, mikä tältä rouvalta (?) puuttuu, on päähine. Se pitäisi kaiketi olla, mutta en oikein tiedä, millainen sen pitäisi olla. Kysyn vielä ohjaajalta neuvoa asiaan.



Minulla on tarkoitus jossain vaiheessa tehdä tälle nukelle sopiva miljöö, mihin hän saa asettua olemaan. Ajatuksissa on sellainen puutarha/huvimaja, jossa ajankuluna voisi olla käsityöt tai lukeminen tai joku muu hienolle naishenkilölle sopiva puuha. Jonaina päivänä...