maanantai 2. huhtikuuta 2018

Neuleita

Ostin viikko sitten Hanna Merosen uuden kirjan Pienenpieniä käsitöitä, joka on täynnä houkuttelevia ohjeita niin neulomiseen kuin virkkaamiseenkin huovuttamista unohtamatta. Minulla on ollut yksi minineuletyö jo varmaan pari vuotta keskeneräisenä ja nyt sain inspiraation tehdä sen vihdoin loppuun. Tämä ei ole siis Hannan kirjan ohjeella tehty, vaan osittain omasta päästä. Yritin ensin tehdä toisenlaista neulevaatetta, mutta en ymmärtänyt itse ylöskirjoittamaani ohjetta (Aino Joensuun kertoma ohje), joten purin työn ja aloitin tämän - mikä nimi tällä vaatteella sitten lieneekään. Se ei ole hihatin, koska hihat eivät ole pääosassa, vaan enemmän hartioiden lämmitin tai selänlämmitin tai jotain.
Malli on siis superyksinkertainen: neulotaan neliömäinen kappale (suorakaide tai neliö, miten vaaan, minä tein yksi oikein, yksi nurin -toistoa), taitetaan palanen kahtia ja ommellaan sivuista alhaalta alkaen kiinni siten, että työhön jää käsille aukot. Käsiaukkoihin virkataan haluttu määrä ketjusilmukkaketjuja (tein 5 kjs joka kaareen), samoin auki jääneeseen aloitus- ja lopetusreunaan. Kun vaate puetaan päälle, kaulus taitetaan sopivasti nuken päälle.
Virkkauskerroksia lisäämällä saisi hihoihin lisää pituutta, samoin kaulukseen ja helmaan. Ketjusilmukoiden lisäksi voisi käyttää pylväitä, mutta minä tein nyt tuolla tavalla, vain pari kierrosta ketjusilmukkakaaria.

Tässä vielä sama neule Alman päällä ja koska leveyttä on vähän enemmän nukella, vaate istuu eri tavalla:

Syy, miksi halusin tuon neuleen valmiiksi, löytyi Hannan kirjasta. Siinä oli kiva kaulaliinan ohje, joka oli "pakko" päästä toteuttamaan. En ole ikinä tehnyt mitään pudotettuja silmukoita muuten kuin vahingossa, joten ohje jäi kiehtomaan mieltäni ja toteutin sen Venne-langalla ja numero 1:n puikoilla. Tälläinen siitä tuli:
Silmukoiden pudottaminen oli kyllä helpommin sanottu kuin tehty. Jostain muusta langasta se olisi ehkä ollut helpompaa, tästä ainakin minulla tulee sellaisia vajaita silmukoita välillä ja kun langan ohuenohuet säikeet sotkeentuu, niiden purkaminen ei ole ihan helppoa. Työllä ja vaivalla sain kuitenkin reikäraidat tehtyä ja ne antavat kivan pitsimäisen lookin.
Erkki pääsi mannekiiniksi huiville.



3 kommenttia:

  1. Oi miten kiva kuulla, että kirja on inspiroinut tekemään. Hieno kaulaliina tuli ja vielä hienompi on tuo oma neuleesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Seuraavaksi meinaan kokeilla sukkien neulomista, mikä on onnistuessaan melkoinen saavutus minulta. En ole vuosikausiin neulonut itse sukkia, kun en enää muista miten kantapää tehdään enkä ole viitsinyt opetella asiaa uudelleen.

      Poista
    2. Kokeiluksi jäi sukkien tekeminen. Ohjeessa ei ole mitään vikaa, mutta mulla vasta viides aloitus eteni ensimmäistä kierrosta pidemmälle, aina tippui joku puikko ja silmukat sen mukana. Kun sitten olin sen viidennen yrityksen päässyt kantapään ohi, tippui jälleen yksi puikko työstä ja silmukat karkasivat, joten purin koko sukan. Saa riittää tätä lajia. Ostan sukkia niiltä, jotka osaavat tehdä. Siirryn tasoneuleisiin.

      Poista