Ryijy seinälle ja muuta pientä

Laitoin Maikin tekemän punaisen ryijyn vihdoin olohuoneen seinälle, kun sain väännettyä rautalankaa kannattimien verran. Katsoin netistä kuvia oikeista kannattimista ja väänsin mallin mukaan mustasta rautalangasta. Osat liimasin pikaliimalla yhteen ja vielä maalasin mustalla spraymaalilla kertaalleen, niin peittyi työstön jälkiä. Ihan kiva tuli, vaikka itse sanonkin. Seinässä taas ihan sinitarrakiinnitys, kun en ryhtynyt mitään ruuveja vääntämään seinään. Niitä pitää laittaa ripustusvälineiksi sitten, kun on tavarat vähempänä huoneista eli kesällä ulkomaalausremontin aikaan.

Lähikuva kannattimesta.

Ryhdyin sitten viimein muotoilemaan myös vessakalusteita. Saa nähdä miten homma onnistuu vai pitääkö lopulta päätyä kaupalliseen vaihtoehtoon. Ainakin käsienpesualtaalle tein alustan eli hyllykön, jossa voi säilyttää myös muita kylppärissä tarvittavia tavaroita. Vesihana pitää koittaa keksiä jostain. Voishan se kylppärin hana olla samanlainen kuin keittiössäkin, ei kai sitä missään ole kielletty...?

Tässä hyllykkö ennen pintakäsittelyä, pesuallas vasta leikattu purkista.

Nyt ei sitten pesukoneen päällä olevat tavarat kastu, kun Lilli käy suihkussa. Uusi suihkuseinä pelastaa tilanteen. Myös pesuvedet menevät asiallisesti pois, kun on lattiakaivo paikallaan :)

Jalkalamppu ja muutakin

Tällä viikolla nukkiskerhossa meillä oli aiheena lamput ja valaisimet. Minna oli tilannut nettikaupasta valmiita lamppuaihioita, joista voi tehdä haluamansa laisen valaisimen. Mä halusin tehdä jalkalampun. Jalaksi valikoitui puuhelmet, jotka alunperin olivat keltaisia, mutta kuten kuvasta näkyy, väri on vaihtunut. Väri ei ollut ainoa mikä vaihtui. Tein ensin varjostimen muovisesta tuikkivat-kiposta, mutta kun kotona rupesin katsomaan aikaansaannostani, tajusin, ettei runko ja varjostin sovi ollenkaan yhteen. Siispä suunnitelma B käyttöön ja leikkasin lääkemittakippoa vähän matalammaksi, päällystin sen kankaalla ja koristelin nauhalla - alkoi näyttää paljon paremmalta!

Tämä oli tilanne torstai-iltana.

 

 

Mulla ei ollut kultamaalia, mutta kultatussi löytyi, joten sillä värjäsin keltaiset helmet kullanvärisiksi. Pitänee joskus parannella jälki kunnon aineella, nyt tussilla ei yltänyt joka paikkaan ja keltainen kuultaa joistain kohti, mikä ei ole kivan näköistä. Valaisimeen tule valo jalassa olevasta katkaisimesta. Tuon voi sijoittaa minne vain, koska paristoilla toimiva ledi ei vaadi mitään muuta.

Sain ystävältäni Maikilta viime sunnuntaina pari ryijyä ja muutakin pientä kivaa. Ryijylle piti kehittää tanko ja väänsin sellaisen rautalangasta. Pitäisi varmaan saada sellainen musta, ikäänkuin takorautainen malli aikaan. Toinen ryijy on punasävyinen, jospa siihen saisi mustan tangon.

Sininen ryijy on nyt Lillin makkarin seinällä sinitarrakiinnityksellä. Siihenkin pitää kehittää kunnon kiinnitys.

Mutta mikäs se on tuolla pesukoneen päällä?

Edelleen puuttuu se käsienpesuallas ja vessanpytty Lillin kylppäristä, mutta ehkä tässä jonain päivänä loppuu ulkohuussissa käynti :)

Pientä näperrystä

Minulla on kotona monta orkideaa, sekä perhosorkideoita (phalaenopsis) että muita lajeja. Tällä hetkellä niissä ei ole kovinkaan paljon kukkia (jonkun verran sentään), joten sitä korvaamaan piti ryhtyä kokeilemaan
täältä löytynyttä ohjetta. Ohje on oikein hyvä ja havainnollinen, mutta kuten tavallista, itse tekemällä se ei olekaan niin helppoa. Olisiko vika ollut liian ohuessa paperissa (käytin tavallista tulostuspaperia) vai tekijässä, sillä kukan muodon pysyminen kolmiulotteisena teki tiukkaa. Muutenkin noiden pienten osien leikkaaminen tuntui todella työläältä ja päätinkin, että seuraavan kokeilun teen eri materiaalista. Mitä se sitten on, jää vielä nähtäväksi.

Ruukussa on tietysti oikeaoppisesti kaarnaa juurten tukena :) On siellä kyllä liimaakin ja savea, joita oikealle orkidealle ei passaa laittaa. Mutta näin minimaailmassa voi vähän käyttää mielikuvitustakin - kuten kukkien väristä voi päätellä. Ajatus oli kyllä ihan toisenlaisesta punaisesta, mutta värit eivät suostuneet sekoittumaan kuten olisin halunnut. Ainahan punainen on tietysti punainen...

Taas sorruin nukkekotikirppiksellä ostoksille. En kertakaikkiaan voinut vastustaa Teijan tekemää aamiaista: munia ja pekonia paistinpannulla. Niin aidon näköistä, että on ihan käsittämätöntä, miten joku voikin osata. Puuttuu vain tuoksu. Kiitos Teija!

Nälkä tulee kun tätä katsoo.

Ruokaa ja hepeneitä

Koska ostin makeita herkkuja nukkekotikirppikseltä, pitihän saada vastapainoksi jotain suolaistakin syötävää. Mirjalta sain ostettua aamiaistarjottimen, jossa sämpylöiden lisäksi juustoa, leikkelettä, kurkkua ja tomaattia. Juuston leikkaus näyttää olevan kesken, mihin kummaan niin kiire on tullut... Minusta tämä on aivan ihana, kiitos Mirja!

Eilen illalla oli nukkiskerhossa aiheena hepeneet. Sain sentään yhden aikaiseksi eli korsetin. En tiedä kenelle se sopii, Lillille tuskin. Mutta kuvausta varten ripustin sen Lillin naulakkoon. Kuvasta huomaa pienetkin roskat, joita ei hoksaa normaalikäytössä. Pitäisi ryhtyä enemmän tekemään kangastöitä eli suomeksi sanottuna ompelua. Keittiön verhokangas on ostettu jo ajat sitten, pöytäliinankin voisi siitä tehdä kunnollisen tai sitten toisesta hankkimastani kangaspalasta. Ehkä se inspiraatio vielä iskee, toivottavasti.

PS. Olethan huomannut, että kuvat voi suurentaa klikkaamalla kuvaa.

Sohvakalusto

Meillä oli eilen poikkeuksellisesti "koko päivän" nukkekotikerho eli menimme lauantaina klo 10 askartelemaan porukalla. Päivän aiheena oli pormestarin kalusto Maria Malmströmin ohjeen mukaan kirjasta Nukkekoti Väinölän tapaan (alkaen s. 94). Muutakin sai toki tehdä, joku näppärä oli tehnyt jo kaluston aikaisemmin. Yllättävän paljon aikaa meni pelkästään valmisteluihin. Olin sahannut vaneriosat jo kotona valmiiksi, mutta kangasosien, vaahtomuovi- ja pahviosien leikkaaminenkin vei aikansa, joten kerhossa sain vain puolivalmista aikaan. Siitä oli sitten hyvä jatkaa kotona, kun osia oli kuivunut valmiiksi seuraavaa työvaihetta varten.

Tein työn ihan ohjeen mukaan ja lopputulos on ilman muuta siistimpi kuin jos itse olisi pähkäillyt työjärjestyksen tai -tavan. Ohje kyllä kannattaa lukea ajatuksella ensin läpi, säästyy tyhmiltä virheiltä ja purkamiselta. Kun ohjeessa sanotaan "aseta istuimen kangasosa pöydälle oikea puoli ylöspäin", ei silloin kannata laittaa sitä nurja puoli päällepäin ja huomata laittaneensa liimaa väärälle puolelle. No, sormet oli liimassa muutenkin, joten pieni pyyhkiminen ei enää haitannut.

Käsinojien vaneri oli vähän turhan paksua, toisen nojatuolin käsinojat tulivat vähän kulmikkaat, mutta menköön. Toisiin älysin laittaa vetisempää liimaa, se ehkä auttoi taipumaan kunnolla. Jalkojen kohdalla vähän oikaisin. Nojatuoleihin löysin valmiit puiset mustat helmet, mutta niitä ei riittänyt sohvan jalkoihin asti, johon jouduin maalaamaan mustaksi toisen väriset vähän erimalliset helmet, mutta onneksi ovat riittävän samankaltaiset.

Demini hyppäsi sohvalle, kun vihdoin sellaisen sai kotiinsa :)